Onnea sinulle, joka valmistuit ammattiin tai sait ylioppilaslakkisi siitä huolimatta, että jouduit tehdä ison osan kursseistasi etäopintoina. Mieletön suoritus! Taisit nukkua aika monella tunnilla ja jälkikäteen saattoi tuntua, ettei etäjaksolta jäänyt mieleen juuri mitään.
Onnea sinulle, joka pystyit käymään peruskoulusi loppuun siitä huolimatta, että perheessäsi oli monenlaista haastetta. Kukaan ei kysynyt, oletko tehnyt läksysi, pessyt kouluvaatteitasi, auttanut kokeisiin valmistautumisessa tai herätellyt sinua aamulla tunneille. Siitä huolimatta sait päättötodistuksen.
Onnea sinulle, joka jaksoit käydä koulusi pitkäaikaissairaudestasi huolimatta. Niinäkin päivinä, joina olit kipeä, sairaalajaksolla tai alamaissa, jaksoit käydä koulua ja sait tämän vuoden päätökseen. Se on vaatinut sinulta uskomattoman paljon.
Onnea sinulle, jolta jäi päättötodistus tai lakki tänä keväänä saamatta. Elämä ei lopu tähän, vaikka se hetken siltä tuntuisikin. Ensi syksynä teet hieman enemmän työtä, valmistaudut vähän paremmin, yrität uudelleen. Sinä pystyt siihen kyllä.
Elämä ei ole aina laudatureita, vaikeuksien yli kannattelevia vanhempia ja Instagramin tarkkaan mietittyjä, siloiteltuja todellisuuksia. Paljon useammin se on hikeä, kyyneleitä, yksinäisyyttä, epävarmuutta ja pettymyksiä.
Onneksi asumme maassa, jonka koulutuksessa ei ole umpikujia. Voi yrittää uudelleen, korottaa, uusia ja prepata. Jos yksi ovi sulkeutuu, voi kokeilla kiertotietä.
Joskus se etukäteen huolella suunniteltu elämänreitti ei toteudu, ja on mietittävä suuntaa aivan uudelleen. Usein ne mielenkiintoisimmat reitit löytyvätkin suunnasta, jonne ei ole osannut edes katsoa. Mielenkiintoista elämää sinulle!