Eteläpohjalaiset paikallislehdet luovuttivat tämänvuotisen Antti-patsaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön ylilääkäri Matti Rekiarolle. Antti-patsas on vuosittainen paikallislehtien kunnianosoitus ja kiitos taholle, joka edistää hyvää tiedonvälitystä yhteiskunnassa.
Ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden perustajan Antti Lizeliuksen mukaan nimetty patsas jaetaan Antin-päivän tienoilla niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin.
Luovutusperusteina Etelä-Pohjanmaan paikallislehtikerho mainitsee, että sairaanhoitopiiri on tehnyt Rekiaron johdolla erinomaista tiedotustyötä koronapandemian alusta lähtien. Tiedotteita on tullut päivittäin jopa useita, ja sairaanhoitopiiristä on myös saanut langan päähän asiantuntijan aina, kun sellaista on tarvittu. Tämä ei toteudu aivan jokaisen viranomaisen kohdalla, mikä tiedetään paikallislehdissäkin paremmin kuin hyvin.
Ylilääkäri Rekiaro sai pronssisen, painavan Anttinsa Seinäjoella viime torstaina. Ruusukimpun sai vastaanottaa sairaanhoitopiirin tiedottaja Anita Huhtamäki. Patsaan ja kukat luovuttivat paikallislehtien puolesta Kauhajoki-lehden päätoimittaja Tuomas Koivuniemi ja Lapuan Sanomien päätoimittaja Tarja Kojola.
– Haluan lämpimästi kiittää tästä tunnustuksesta, joka merkitsee minulle hyvin paljon. Mediayhteistyö on sairaanhoitopiirille tärkeää ja sen merkitys on nyt korona-aikana korostunut. Yksin tätä työtä ei tee kukaan, joten haluaisin kiittää sairaanhoitopiirin tiedottajaa Anita Huhtamäkeä, joka on minullekin opettanut viestinnän salaisuuksia, hän totesi.
Rekiaron mukaan niin sairaanhoitopiirin ja maakunnan sote-väki kuin mediakin ovat tehneet rintarinnan työtä korona-aikana. Ihmisten omalla toiminnalla on merkittävä vaikutus koronan ehkäisytoimissa.
– Siksi viestintä ja tiedottaminen on erittäin tärkeää. On ollut ilahduttavaa huomata, että meillä on median kanssa hyvin yhtenäiset arvot ja samanlaiset tavoitteet. Lämmin kiitos paikallislehdille tästä arvokkaasta työstä, mitä olette tehneet. Yhdessä palvelemme eteläpohjalaisia. Haluan omistaa tämän Antti-palkinnon kaikille, jotka ovat mukana tässä koronatyössä, hän sanoo.
Rekiaron mukaan Maailman terveysjärjestö WHO on jo muutamia vuosia sitten ennakoinut jonkinlaista pandemiaa.
– Ja nimenomaan sellaista, joka lähtee leviämään siksi, että ihmiset ja eläimet ovat tekemisissä toistensa kanssa epätyypillisissä oloissa. Tässähän alkuperä ovat lepakot Kiinan Wuhanissa, Rekiaro kuvailee.
– Mutta emme mekään alkuvuonna tienneet, miten laajaksi tilanne kääntyy. Tammi-helmikuussa vielä ajateltiin, että tauti pysyy Kaukoidässä. Oli kyllä yllätys, että se saavutti meidät näin nopeasti.
Sairaanhoitopiirin Covid-19-johtoryhmä perustettiin maaliskuussa.
– Itse tulin siihen mukaan maaliskuun loppupuolella, Matti Rekiaro kertaa.
– Onhan tässä tehty töitä aika tavalla äärirajoilla. Varsinkin nyt toisen aallon aikana, käytännössä elokuusta lähtien, on oltu töissä joka päivä, ylilääkäri myöntää.
– Missä vaiheessa jaksaminen loppuu, sitä täytyy kysyä niin henkilökunnan kuin itsenikin kohdalla. Mehän olimme Etelä-Pohjanmaalla pandemian kiihtymisvaiheessa käytännössä koko lokakuun, kun tartuntoja oli maakunnassa paljon. Sen jälkeen tilanne rauhoittui hetkeksi, kunnes sitten marraskuun lopussa lähti tämä Järvi-Pohjanmaan tartuntarypäs, Rekiaro sanoo.
– Hankalaksi koronan tekee se, että siinä on niin monta tuntematonta tekijää. On esimerkiksi vielä arvoitus, miksi joku saa taudin, miksi joku toinen ei saa. Tai miksi joku on supertartuttaja, joka erittää virusta hyvin runsaasti, ja toinen taas ei tartuta edes vieressä olevaa kumppania. Tai miksi yksi sairastuu erittäin vakavasti, toinen selviää nuhalla, Matti Rekiaro kuvailee.
– Toisaalta tavallinen kausi-influenssakaan ei tartu jokaiseen. Noin kymmenen prosenttia väestöstä ei sairastu siihen koskaan.
Koronaviruksessa on kuitenkin muitakin erityispiirteitä.
– Nyt on saatu selville, että koronaviruksessa on piirroksista tuttujen piikkien päissä vielä koukut, joilla se tarttuu hyvin tehokkaasti nenän limakalvoille, ylilääkäri valaisee.
Rekiaro sanoo, että koronapandemia muistuttaa vuosina 1957–58 maailmassa jyllännyttä aasialaista influenssapandemiaa.
– Aasialainen tuli Suomeen partiolaisten mukana. Eräs poika sai tartunnan oltuaan ryhmänsä mukana jamboreella Englannissa ja hän toi sen meille. Se levisi yllättävänkin nopeasti koko maahan, kun ottaa huomioon, miten vähän silloin matkustettiin, Rekiaro sanoo.
– Nykyään, kun ihmiset reissaavat todella paljon, kaikki virukset leviävät toki vielä tehokkaammin.
Rekiaro kertoo, että aasialaiseenkin oli rokote, mutta sitä ei ehditty ottaa käyttöön.
– Koronarokotteen käyttöönottoa meillä voidaan odottaa ehkä ensi kesänä, Rekiaro arvioi.
– Väestön rokottaminen on kuitenkin todennäköisesti kuukausien projekti, koska nyt ei voida käyttää joukkorokottamista, kun täytyy välttää kontakteja ja ihmisjoukkoja. Jokaisen rokotuksen saajan on tultava ajanvarauksella erikseen vastaanotolle. Tämä syö resursseja ja kustannuksia, hän muistuttaa.
– Laumaimmuniteetti saavutetaan kuitenkin jo, mikäli arviolta kaksi kolmasosaa väestöstä on rokotettu.
Koronaan on Suomessa kuollut ikäihmisiä.
– Kuolemat ovat johtuneet keuhkojen toiminnan romahtamisesta, Rekiaro tietää.
Hän myöntää, että on vaikea arvioida, kuinka kauan poikkeustila kestää.
– Kenties vuoden, ehkä kaksi. Uskoisin kuitenkin, että parin vuoden sisällä saamme pandemian jollakin tavalla rauhoittumaan.