Tätä kysyy päätoimittaja Heli Karhumäki Lappajärven naistenpäivässä 6. lokakuuta.
Hän kertoo kokemuksiaan siitä, miten on itse käynyt läpi oman sukunsa henkistä ja hengellistä perintöä. Suvusta löytyy iloa ja vapauttavaa uskoa Jumalaan, mutta myös kipeää siirtolaisuutta, perheen hylkäämistä ja linnassa istuneita lurjuksia. Hänen sukujuurensa ovat äidin puolelta Järviseudulla, muun muassa laajasti tutkituissa Strang-Spangarin, Skrabb-Tallbackan, Nelimarkan, Keisarin ja Ketolan Paksun suvuissa.
Niihin kuuluu valtaosa järviseudun asukkaista, ja on mukavaa tuntea sukujen kautta yhteenkuuluvuutta.
Karhumäki on kristillisen Sana-lehden päätoimittaja ja Radio Dein murretarinoitsija Lapualta. Hän kannustaa ihmisiä käymään rohkeasti päin lapsuusmuistojaan ja pohtimaan, miten ne vaikuttavat meissä
ajattelu- ja toimintamalleina.
Tilaisuus alkaa Jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla.
– Useimmilla on lapsuudestaan tallella kalliita, arvokkaita ja lämpimiä muistoja, jotka kantavat koettelemusten hetkinä, Karhumäki sanoo.
– Lähes kaikilla meillä on kasvuvuosien perintönä myös pelon, häpeän ja turvattomuuden muistoja. Omien vanhempien käytöksen syyt voivat juontua parinkin sukupolven taakse sukujen salaisuuksiin tai tragedioihin, joita ei tunnistettu ja käyty läpi. Niiden rohkea läpikäyminen totuudessa ja rakkaudessa voi vapauttaa meitä armollisuuteen itseämme ja toisia kohtaan. Perimmäisen turvan meille voi antaa evankeliumi, sanoma Jeesuksesta. Armo on Jumalan suurta rakkautta, joka voi vapauttaa meitä jopa ylisukupolvisesta syyllisyydestä ja katkeruudesta