Eläinlääkäri Kari Kaunismäki ajoi viime lauantaina töidensä takia karmeassa lumipyryssä ristiin rastiin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Hän ihmettelee, ettei nähnyt kertaakaan aurausautoa reitillään.
– Olen ajanut hieman yli kolme miljoonaa kilometriä enkä ole koskaan kokenut näin umpisurkeaa tienhoitoa. Eikö ole tullut jo riittävästi liikennekuolemia tällaisen takia?
Hän toteaa, että aiemmin vastaavassa tilanteessa kalusto on sentään ollut liikkeellä.
– Nyt näin ensimmäisen lumiauran vasta iltaviiden maissa Vöyrin keskustassa.
Päivystävän eläinlääkärin alue on laaja, Vimpelistä Laihian rajalle. Lauantaina mustasaarelaiselle Kaunismäelle tuli kuusi työkeikkaa monelle suunnalle. Ajoa kertyi 350 kilometriä.
Lapualla Kaunismäki ajoi valtatie 66:lla, kun kova tuuli puhalsi pelloilta lunta kastoille. Sielläkin muodostui paksuja dyynejä.
Saman mies koki valtatie 19:llä matkalla Alahärmään. Hän joutui pari kertaa jopa pysähtymään, koska raskasta liikennettä tuli vastaan.
– Kaistojen väliin oli kertynyt näin paljon lunta, Kaunismäki sanoo ja pitelee kättään 40 sentin päässä maasta.
Evijärvellä hän pistäytyi kantatie 63:a pitkin.
– Perinteinen kinospaikka on Kauhavan lentokentän suoralla. Mielestäni sitäkään ei ollut hetkeen aurattu.
Kaistojen väliin ehti kertyi lunta
Seututie 725 Ylihärmästä Vaasan suuntaan vasta olikin eläinlääkärin mukaan huonossa kunnossa.
– Siellä mentiin letkassa neljää- tai viittä kymppiä, kun tuli rekkaa vastaan. En uskaltanut lähteä urista sivummalle lumipatjan päälle, mutta silti ohjaus meinasi lähteä käsistä.
Sepänkylässä tuprutti pöllyävää lunta kasoihin valtatie 8:n nelikaistaiselle ohitustielle. Ajajasta tuntui, ettei ohitustietä ollut aurattu kuin vasta illalla.
Eläinlääkäri selvisi päivästä, koska ajoi maltilla. Aikaa kului enemmän kuin tavallisesti.
– Eläimet tuli hoidettua, mutta välillä tie- ja työturvallisuus olivat huonoja. Aurauksesta vastaavien pitäisi varautua sateisiin, pyrythän ovat tiedossa. Toivon, että aurauskuskit irti päästävät tahot huolehtivat, ettei ruveta auraamaan vasta, kun lumentulo on lakannut.
"Yhtään pätkää ei jätetty auraamatta"
Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Anders Östergård kertoo, että korkeimpaan talvihoitoluokkaan eli 1s:ään kuuluvat tiet, joilla liikkuu vähintään 3 000 autoa tai 330 raskaan liikenteen kulkuneuvoa vuorokaudessa.
Niitä ovat esimerkiksi valtatiet 3, 8 ja 19.
– Siinä oli selvät sävelet: isoille teille lähdettiin, kun oli satanut neljä senttiä lunta. Kullakin autolla oli oma lenkkinsä. Toki siinä kesti, että koko kierros oli vedetty. Autoista lähtee gps-signaalia seurantatietoihimme. Yhtään pätkää ei jätetty auraamatta lauantaina.
Östergård sanoo, että valtatie 3:lla aurausauto oli sattunut hajoamaan. Siellä oli ollut taukoa, kunnes korvaava kalusto saatiin paikalle.
Projektipäällikkö Jaakko Huhtala kertoo, että kaikki aurauskalusto oli liikkeellä lauantaisessa lumimyräkässä.
– Hyvin osui tienkäyttäjän ajoreitti, jos ei tarvinnut ajaa aura-auton perässä. Pahimmillaan keli oli kello 15–18. Aura-auton mentyä tiet lumettuivat uudelleen pahimmillaan jo alle puolessa tunnissa.
Auraukset jatkuivat keskeytyksettä lauantai-aamupäivästä sunnuntaille aamuviiden hujakoille.
– Päätiet aurattiin myräkän aikana suurimmaksi osaksi kolmeen neljään kertaa. Määrä riippui alueittain lumen määrästä. Lisäksi tehtiin viimeistelytyöt. Urakoitsijoilla oli yksittäisiä kalustorikkoja, ja varakaluston käyttö aiheutti pieniä viiveitä.
Lisäkalustoa ja auraajien vaihtamista
Pääteillä aurausreittien pituus on 45–65 kilometriä.
– Esimerkiksi valtatie 19:lla Lapualta Uuteenkaarlepyyhyn on kaksi hoitoreittiä. Väliä hoitaa aina vähintään kaksi päätietyypin aura-autoa, Huhtala sanoo.
Tavallisessa lumisateessa 1s-teillä riittää yksi aurauskierros viimeistelytöineen eli neljä tuntia.
– Pitkäkestoisessa tilanteessa työ jatkuu niin kauan, että vaadittu laatutaso saavutetaan. Jos alueelle osuu poikkeuksellinen lumimyrsky tai alijäähtynyttä vesisadetta laajalti, päivystäjät ottavat lisäkalustoa käyttöön. Silloin pidetään kaikella kalustolla tiet liikennöitävässä kunnossa.
Kuljettajilla ei ole jatkuvassa ja vaikeassa kelitilanteessa työaikarajoitteita.
– Selvää on, että heitä joudutaan vaihtamaan, jotta pääsee välillä nukkumaan. Käytännön töiden ohjaus on kunkin alueen päivystäjän käsissä.
Alkutalvi on ollut kovien lumimyräköiden aikaa, ja maanteille on kaatunut ja katkennut puita enemmän kuin tavallisesti.
– Erityisesti Jari-myrsky teki laajoja tuhoja tierakenteille. Liikennemerkkejä ja opasteviittoja vaurioitui poikkeuksellisen paljon repivän tuulen voimasta.
Huhtala odottaa, että meri jäätyisi. Se rauhoittaisi talvikelejä rannikolla.