Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta käsittelee ensi tiistaina kokoomuksen valtuustoryhmän tekemää aloitetta palvelusetelin käyttöönoton valmistelusta tehostetussa palveluasumisessa.
Vs. peruspalvelujohtaja Tanja Penninkangas esittää lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, ettei valtuustoaloite anna aihetta toimenpiteisiin.
Esitykseen kuuluu kuitenkin lisäys, että perusturvalautakunta tarkastelisi vuoden 2017 aikana asumispalveluiden palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuutta samalla kun se miettii nyt kolmen yrityksen kanssa solmitun puitesopimuksen jatkamista optiovuosilla.
Kaupungin sopimus kolmen yksityisen palveluntarjoajan kanssa jatkuu - ilman optiovuosia - vuoden 2017 loppuun.
Peruspalvelujohtajan esityksessä todetaan, että asumispalveluiden palveluseteli on käyttökelpoinen kunnissa, joissa on useita palvelutuottajia ja paljon ostopaikkoja. Alajärvellä katsotaan kuitenkin olevan riittävästi ostopaikkoja (69) ja omaa tuotantoa (99) useille vuosille. Kokonaispaikkamäärää on edelleen tavoitteena karsia 50:llä lähivuosien aikana.
Palvelusetelit ovat tehneet viime aikoina tuloaan vanhusten palveluasumiseen. Mm. kuntayhtymä Kaksineuvoinen otti palvelusetelin käyttöön hiljattain tehostetussa palveluasumisessa ja omaishoidon vapaiden järjestämisessä.
Palveluasumisen palveluseteli on käytössä myös ainakin JIK ky:ssä.
Järvi-Pohjanmaallakin palveluseteliä suunnitellaan parhaillaan mm. kotihoitoon.
Palveluseteleitä julkisissa hankinnoissa tutkinut (2012) Anne-Mari Kalemaa toteaa, että palveluseteleitä on käytetty enimmäkseen omaishoidossa ja kotihoidon palveluissa, mutta niiden käyttö on laajenemassa palveluasumiseen, etenkin tehostettuun palveluasumiseen ja vammaisten palveluasumiseen.
– Ostopalvelusopimuksissa isot toimijat ovat vahvoilla. Palvelusetelin myötä myös pienet yritykset pääsevät paremmin kilpailuun mukaan. Kun kunta valitsee palveluntuottajia, jotka se kelpuuttaa palveluseteleillä maksettaviksi, ei palveluntarjoajia tarvitse kilpailuttaa. Tarkoituksena on, että palveluntuottajat kilpailevat asiakkaista keskenään hinnalla ja laadulla. Kunta ei kuitenkaan voi taata, että palveluntuottaja, joka on hyväksytty luetteloon, saisi asiakkaita.
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa on esittänyt valinnanvapauslainsäädännön säätämistä osana sote-uudistusta. Tällä voitaisiin hänen mukaansa korvata osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä, parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistaa pienten toimijoiden nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia lähipalveluiden tuottajana.
– Usein byrokraattisen ja esimerkiksi mikroyrittäjälle raskaan kilpailutuksen sijaan toimija pääsee palvelutuottajaksi osoittamalla täyttävänsä valtiovallan asettamat vaateet ja laatukriteerit, pohjustaa Sarkomaa.