Alajärven Aalto-viikko on loppusuoralla. Viimeiset tapahtumat vietetään viikonloppuna. Perjantai-iltapäivänä lähes täysi valtuustosalillinen yleisöä kuunteli, kuinka arkkitehdit Teemu Hirvilammi ja Tommi Lindh sekä paikallinen Aalto-tuntija Liisa Heinilä keskustelivat siitä, millainen oli Alajärven ja Aallon suhde. Keskustelua käytiin erityisesti arkkitehtuurin näkökulmasta.
Heinilä toi keskusteluun mukavan lisän, koska hän kertoi erilaisia paikallisia anekdootteja Alvar Aallosta ja hänen toimistaan Alajärvellä. Voisi jopa sanoa, että hän kertoi tarinoita kulissien takaa.
Alajärven entinen kulttuurisihteeri kertoi esimerkiksi tapauksen, jonka hänelle oli kertonut 1960-luvun puolivälissä hänen silloinen miehensä, Alajärven kunnanjohtaja Jaakko Heinilä.
Tuohon aikaan Aalto ja Alajärven päättäjät pohtivat, mihin kunnantalo rakennetaan. Vaihtoehtoja oli kaksi. Toinen oli aikalailla valmiiksi mietitty ja se ei tietenkään ollut se, mihin kunnantalo lopulta rakentui.
Oli päätetty lähteä porukalla maastoon ja arkkitehti itse johti letkaa. "Eihän tämä ole kylääkään enää", oli joku letkan peräpäässä jupissut, kun kävely jatkui yhä vaan kohti rantaa.
– Tästä tarinasta on kaksi eri versiota, että missä kohtaa Alvar oli sillä hetkellä, kun sanoi: "Jos minä sen suunnittelen, niin suunnittelen sen tähän".
Paikka, mihin Alvar joka tapauksessa viittasi, oli pihapiiri, jossa olivat silloin Laitilan ja Fräntilän talot. Talojen yhteinen kaivo on kirjaston edessä yhä. Tonttikaupatkin sujuivat lopulta ongelmitta.
– Onneksi yksimielisyys löytyi Alajärvellä. Tätä rakennusta arvosteltiin silloin valtavasti, eniten sen kattomuodostelmaa. Pelättiin, että se aiheuttaa ongelmia, Heinilä sanoi.
"Erityistä nöyryyttä"
Alajärven Aalto-teoksilla on kuin kaksi eri arkkitehtiä. Tästä kolmikko tuntui olevan hyvin samanmielisiä. On se nuori Aalto, joka suunnitteli ensityönsä melko lailla siten kuten toivottiin, esimerkkinä kunnansairaala ja nuorisoseura.
– Sitten on se kypsä arkkitehti, joka toteuttaa ja rakentaa juuri sitä maisemaa kuin haluaa, Hirvilammi sanoi.
Lindh oli sitä mieltä, että Engelin kirkko eli Alajärven kirkko, oli rakennuksista ainoa joka vaikutti Aallon töihin Alajärvellä mitenkään Aalto-keskuksen suunnittelussa.
– Tämä Aalto-keskus on maisemallinen, sitä ei ole sopeutettu olemassa olevien teosten jatkeeksi.
Hirvilammi nosti esille yhden erityisen huomion.
– Täällä Aalto-keskuksessa on erityistä nöyryyttä. Kaikki kohdistuu kohti Engelin kirkkoa. Se ilahduttaa minua ja altistaa uskomaan, että tässä on ollut jotain emotionaalista hänelle.
Alajärven Aalto-viikko oli kerännyt perjantaina jo noin 7 500 kävijää. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtajana työskentelevä Tommi Lindh sanoi, että koko viikko ja sen tapahtumat ovat nostaneet jopa säätiön silmissä Alajärven arvoa.
– Joku tässä on, miksi tämä paikka on jäänyt muiden Aalto-keskusten varjoon. Se on kirjan paikka, hän totesi ja viittasi Oskari Luomaan.
Luoma oli paneelin vetäjä. Hän valmistelee Aaltoon ja Alajärveen liittyvää teosta.
