Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan poikkeuksellinen viikonloppu. Pelastus- ja vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli 800 kappaletta.
– Kahden päivän aikana meille tuli yhteensä 863 tehtävää, siinä on mukana muutkin kuin Hannes-myrskyn aiheuttamat tehtävät.
Ensimmäiset myrskytehtävät tulivat 27. joulukuuta Karijoen ja Isojoen suunnasta kello kahden aikaan iltapäivällä. Iltapäivän aikana myrsky aiheutti tehtäviä myös Evijärvellä, Lappajärvellä ja Kauhavalla. Illasta kello 18 lähtien hälytyksiä tuli Kurikasta, Ilmajoelta, Seinäjoelta ja Lapualta. Setälä kertoo, että niitä on tullut maanantaiaamuun asti.
Pelastuslaitos otti Setälän mukaan lauantaina käyttöönsä ruuhkatilannemallin, jossa hätäkeskus siirtää kiireettömät tehtävät pelastuslaitoksen johtokeskukseen.
– Me jaoimme sieltä tehtäviä yksiköille kiireellisyysjärjestyksessä. Tämä toimenpide turvaa sen, että esimerkiksi rakennuspalo tulee näiden hälytyksien läpi.
Tehtävien joukossa oli Setälän mukaan paljon erikoisia tapahtumia. Ähtärissä kaatui iso puu asuinrakennuksen päälle ja talon rakenteet olivat painuneet siten, että talon ulko-ovea ei saatu auki. Sisällä oli perhe.
– Ovi saatiin eri menetelmien avulla lopulta auki ja puu stabiloitiin. Se poistetaan varmaan koneellisesti myöhemmin.
Setälän mukaan Alahärmässä loukkaantui asukas, kun voimakas tuuli heitti hänen päälleen kattorakenteita. Kauhavalla kauppaliikkeen katon rakenteet roikkuivat vaarallisesti ja kaupan aukeamista jouduttiin siirtämään siihen asti, että ne saatiin korjattua.
– Alahärmässä irtosi kattorakenteita. Tuuli oli kuitenkin niin kova, että pelastajilla ei ollut mitään asiaa katolle. Sinne ei ole asiaa, kun on pimeää, liukasta, kova tuuli ja epävakaita rakenteita.
Kymmeniä puita kaatui teille
Setälä kertoo, että myrsky vaurioitti Isossakyrössä pressuhallia, Kurikassa teollisuushallin kattoon tuli vaurioita ja kerrostallin kattohuopa irtosi ja jäi roikkumaan vaarallisesti.
– Lisäksi useilla tieosuuksilla oli puita kaatunut ristiin rastiin. Niille ei käsipelin pystytty tekemään mitään, siihen tarvitaan konevoimaa. Kilometrin matkalla oli noin 60 puuta kaatunut.
Puita kaatui paljon myös sähköjohtojen päälle. Setälä muistuttaa, että pelastuslaitos ei tee sähkökorjaustöitä. Ne kuuluvat sähköyhtiöille.
– Teemme kyllä yhteistyötä. Ammatti-ihmisen pitää ensin tarkistaa, että linjassa ei ole sähköä ennen kuin me teemme mitään. Sähköyhtiöillä on myös omaa raivaustyövoimaa.
Puita kaatui Setälän mukaan myös paljon talojen päälle eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.
– Me kävimme paikalla, mutta jos tilanne ei aiheuttanut välitöntä vaaraa kenellekään, me emme tehneet mitään. Sinne on tarvittu konevoimaa poistamaan puita.
Hän toteaa, että mikään työturvallisuusohjeistus ei anna lupaa toimia katolla kovalla tuulella ja pimeässä. Puiden kaatumiset aiheuttavat lisäksi talojen rakenteille tuntemattomia jännitteitä, jotka voivat olla pelastajille vaaraksi. Tuuli puhalsi hänen tietonsa mukaan noin 30 metriä sekunnissa.
– Työskentely sellaisissa olosuhteissa on hengenvaarallista. Monessa tehtävässä jouduimme keskeyttämään työt ja siirtämään niitä valoisampaan ja vähemmän tuuliseen ajankohtaan.
Setälä korostaa, että myrskytilanteissa pelastuslaitoksen tehtävät rajoittuvat ihmishengen pelastamiseen sekä ihmishengen vaarantumiseen liittyviin tehtäviin.
– Lyhyessä ajassa meille tuli satoja tehtäviä, jolloin meidän oli pakko poimia sieltä tilanteet, joissa ihmishenki on välittömässä vaarassa tai joka voi johtaa ihmishengen vaarantumiseen.
Pelastushenkilöstöä loukkaantui
Pelastustehtävissä loukkaantui viikonlopun aikana Setälän mukaan kaksi sammutusmiestä. Yhden paloauton päälle kaatui puu.
– Auto suojasi siinä tapauksessa vieressä olleita palomiehiä. Siinä oli vähän onneakin matkassa.
Myrsky vaikeutti Setälän mukaan eri tavoin pelastuslaitoksen tehtäviä. Ylihärmässä oli rakennuspalo, jonne pelastuslaitoksen saapuminen viivästyi.
– Sinne mennyt säiliöauto joutui raivaamaan tietä 1,5 tuntia, jotta he pääsivät perille. Paluumatkalla heidän piti jälleen raivata puita päästäkseen takaisin paloasemalle.
Myös ensihoito pyysi avaamaan tietä, kun olivat menossa hälytystehtävälle Alavudelle. Vastaavia pyyntöjä tuli Setälän mukaan myös kotipalvelulta.
– Tehtäviimme kuuluu teiden avaaminen hälytysajoneuvojen kulkumahdollisuuksien turvaamiseksi ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palvelujen turvaaminen.
Setälä kertoo, että he ovat viikonlopun aikana usein joutuneet toteamaan, että he eivät voi tehdä mitään. Sunnuntaina tilanne rauhoittui sen verran, että pelastuslaitoksen ei tarvinnut ottaa käyttönsä enää ruuhkatilannemallia.
– Selvisimme ihan hyvin. Pitää muistaa, että kaikki eivät ole kiireellisiä tehtäviä. Arviota tehdään myös tilannepaikalla. Lähes joka tehtävällä painotimme henkilöturvallisuutta, jotta emme tee mitään, mikä vaarantaa pelastan turvallisuutta.
Tehtävämäärä saattaa Setälän mukaan vielä tarkentua.
– Meillä on ihan järjetön määrä tekemättä tilastotyötä. Paljon on myös tehtäviä, jotka eivät ole kirjautuneet mihinkään.
Myrsky teki Setälän mukaan merkittävän piikin pelastuslaitoksen vuotuiseen tilastoon.
– Joulukuun puolivälissä ajattelimme vielä, että onpas mukavaa, kun tuli rauhallisen puoleinen vuosi. Mitkään hälytysmäärät eivät lisääntyneet. Yksi viikonloppu käänsi nyt koko tilanteen päälaelleen.
Positiivista on se, että lähes 200 000 ihmisen alueella myrsky ei Setälän tiedon mukaan aiheuttanut vakavia loukkaantumisia.
– Ihmiset osaavat jatkossa varmasti myös paremmin varautua näihin. Ulkona ei kannata pitää myrskyllä esimerkiksi trampoliinia. Jos se päätyy naapurin katolle, on siinä meillä edessämme mielenkiintoinen episodi.
Pohjanmaalla yli 500 tehtävää
Hannes-myrsky aiheutti Pohjanmaan pelastuslaitokselle viikonlopun aikana ollut yli 500 pelastustehtävää. Päivystävän palomestarin Johan Sandellin mukaan tilanne rauhoittui vasta maanantai aamuna.
– Viimeisin tehtävä oli Närpiössä kello 8.20. Siellä rämisi silloin vielä kattopeltejä alas. Nyt alkaa tuuli rauhoittumaan, Sandell toteaa kello yhdeksän jälkeen aamulla.
Myrskytuhot ovat työllistäneet Pohjanmaan pelastuslaitosta viime vuorokauden aikana runsaasti, vahingontorjuntatehtäviä oli Sandellin mukaan noin 70. Tehtävät jakaantuivat hänen mukaansa aika tasaisesti, mutta eniten tehtäviä oli Pohjanmaan eteläisellä alueella, Pännäisissä sekä Uudenkaarlepyyn ja Kruunupyyn välimaastossa.
– Pääsääntöisesti oli kyse kaatuneista puista.