Kävin taannoin kirpputorilla. Katselin pitkiä hyllyrivejä kirjoja. Tuntui, että kirjoja oli loputtomasti.
Kysyin kassalla, kuinka kirjat tekevät kauppansa. Kirpparin pitäjä kertoi, ettei kirjoja myydä nykyisin kovinkaan suuria määriä.
Kirpparin pitäjä kertoi, että vielä vuosikymmen sitten kirjat oli hyvä artikkeli ja niistä sai myös parempaa hintaa. Hän kertoi välillä tuntuvan, että kirpparit toimivat jätehuoltona. Kirjoja ei nykyisin voi jättää paperinkeräykseen sellaisenaan, vaan kannet on poistettava ja siitä on vaivaa.
Siksi niitä tuodaan enenevässä määrin ilmaiseksi kirppareille.
Jo vuosia kirjoja on voinut kuunnella äänitteinä. Ensiksi tulivat kalliit CD-levyt. Sittemmin puhelin sovellukset, joiden hinta on kohtuullinen. Myös ilmaisia äänikirjoja löytyy ainakin kirjastojen eKirja-palveluista, YouTubesta ja Yle Areenasta.
Podcastit eli laidasta laitaan ohjelmia sisältävät jaksot kilpailevat nykyisin kovasti myös äänikirjojen ja perinteisten kirjoen kanssa.
Äänikirjoissa on hyvät puolensa. Niitä voi hyvin kuunnella touhutessaan muuta. Muun muassa lenkillä, nurmikkoa leikatessa, kuntosalilla, tikutessa, siivotessa tai vain löhötessä.
Äänikirjoja voi kuunnella eri nopeuksilla ja ne ovat aina vaivattomasti mukana kännyköissä. Äänikirjapalveluissa kirjoja on lähes ääretön määrä.
On kuitenkin suuri joukko, jotka ovat vannoutuneita kirjojen lukijoita. Moni on myös palannut kirjoihin kokeiltuaan äänikirjoja. Kirjoissa on se mukava puoli, että voit helposti palata taaksepäin esimerkiksi tarkastaaksesi asioita ja tapahtumia.
Monille kirjat luovat mielikuvituksessa tutuhkoja paikkoja, joihin sijoittaa tapahtumat. Kirjojen lukijat ovat myös kertoneet, että on hienoa vain pysähtyä ja lukea. Tekemättä mitään muuta. Rauhoittua suorittamiselta ja tehokkuudelta, jota jo ylen määrin on nykymaailmassa.
Itse kuuntelen mieluummin äänikirjoja. Olen löytänyt sopivan lukunopeuden, jolloin parhaiten voin keskittyä kirjaan. Kuten aiemmin kerroin äänikirjojen hyvistä puolista, ne pätevät myös minuun.
Silti pidän tärkeänä, että luen välillä myös perinteisiä kirjoja. Eihän kaikkia kirjoja olekaan äänikirjoina.
On tärkeää, että pienille lapsille luetaan enemmän ja kirjojen maailmaan perehdytään kouluaikoina lukemalla. Silloin kehittyy äidinkielen taito, joka on sekä tärkein oppiaine että perusta kaiken muun oppimiseen.
Mutta mitä tehdä sille, että nykyisin kasvava ongelma on, ettei kaikki opi ollenkaan lukemaan. Tämä koskettaa erityisesti poikia.
Asialle olisi kiireesti tehtävä jotakin. Esimerkiksi niin, että kouluille varattaisiin varoja. Tavoitteena pitää ehdottomasti olla, että jokainen lapsi oppisi alaluokilla lukemaan sujuvasti.