Tilaajille

Pie­nis­sä kun­nis­sa huoli so­te-pal­ve­luis­ta: myös joukko jär­vi­seu­tu­lai­sia alue­val­tuu­tet­tu­ja al­le­kir­joit­ti ve­too­muk­sen

Kannanoton on allekirjoittanut kahdeksan aluevaltuutettua kolmesta puolueesta ja seitsemästä kunnasta.

Kahdeksan eteläpohjalaista aluevaltuutettua seitsemästä kunnasta tuo esille suuren huolensa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta pienissä kunnissa.

Valtuutettujen joukossa on järviseutulaisia, sillä allekirjoittajia on niin Evijärveltä, Lappajärveltä, Soinista kuin Vimpelistäkin.

Yhteisessä kannanotossa he toteavat, että jo esitetyt ja valmisteilla olevat sopeuttamistoimet sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikuttavat merkittävästi palveluiden saatavuuteen eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.

– Me pienissä kunnissa ja maakunnan reuna-alueilla asuvat aluevaltuutetut ilmaisemme yhteisen ja syvän huolemme siitä, säilyvätkö sote-palvelut jatkossa riittävinä ja saavutettavina jokaiselle eteläpohjalaiselle, he peräävät.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Rami Aalto (ps.) Karijoelta, Juha Alkio (kesk.) Evijärveltä, Jaakko Anttila (kesk.) Lappajärveltä, Juha-Pekka Keisala (kesk.) Soinista, Annu Ridanpää-Taittonen (kok.) Kuortaneelta, Sirpa Salomäki (kesk.) Vimpelistä, Erkki Syväoja (kok.) Isojoelta sekä Juha Viitasaari (kesk.) Kuortaneelta.

He toteavat, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alustavan palvelurakenne-esityksen mukaan lähes kaikkien taajamien palvelupisteiden palvelutasoa ollaan laskemassa, muutamaa sote-keskuspaikkakuntaa lukuun ottamatta.

– Sote-pisteiksi luokitellut 14 taajamaa jäävät esityksessä epämääräiseen tarpeen mukaan tuotettavien palveluiden tilaan. Tämä lisää ennestään monimutkaisen palvelukokonaisuuden sekavuutta ja vaikeuttaa kuntalaisten mahdollisuutta ymmärtää, mistä mitäkin palveluita jatkossa saa, kannanoton laatijat arvioivat.

Pienten itsenäisten kuntien edustajat – kuten he itsensä määrittelevät – edellyttävät, että Isojoki, Soini, Karijoki, Vimpeli, Evijärvi, Lappajärvi ja Kuortane säilytetään palveluverkossa selkeästi määriteltyinä sote-pisteinä.

Mikäli kaikkiaan toistakymmentä taajamaa hoidetaan vain tarpeen mukaan ja liikkuvilla palveluilla, korostaa se heidän mukaansa tarvetta saada päätöksenteon tueksi niin sanotut kuntakortit.

Niin kuortanelainen Juha Viitasaari (vasemmalla) kuin soinilainen Juha-Pekka Keisala lukeutuvat sote-palveluiden tulevaisuudesta huolestuneen kannanoton allekirjoittajiin. Arkistokuva.
Niin kuortanelainen Juha Viitasaari (vasemmalla) kuin soinilainen Juha-Pekka Keisala lukeutuvat sote-palveluiden tulevaisuudesta huolestuneen kannanoton allekirjoittajiin. Arkistokuva.
Kuva: Reijo Heikkilä

Kannanoton allekirjoittajiin lukeutuva Juha Viitasaari täsmentää, että kuntakortit merkitsisivät selkeämmin kirjattua palveluvalikoimaa kuin vain "tarpeen mukaisia palveluita".

– Sote-piste -määritelmä tuo jo selvää raamia tähän. Toki sote-pisteeseen määritellyn palvelukokonaisuuden lisäksi mukana voi olla myös tarpeenmukaisiksi arvioituja palveluita.

Kannanotossa mainitut 14 taajamaa ovat Evijärvi, Kortesjärvi, Alahärmä, Ylihärmä, Lehtimäki, Jurva, Isojoki, Karijoki, Ylistaro, Peräseinäjoki, Soini, Kuortane, Vimpeli ja Lappajärvi.

Näistä aiemmin itsenäiset Kortesjärvi, Alahärmä ja Ylihärmä ovat nykyisin osa Kauhavaa.

Lehtimäki kuuluu Alajärveen ja Jurva Kurikkaan, ja Ylistaro ja Peräseinäjoki ovat osa Seinäjokea. Aluehallituksen esityksen mukaan sosiaali- ja terveyskeskukset sijaitsisivat jatkossakin paitsi Kauhavalla, Alajärvellä, Kurikassa ja Seinäjoella, niin myös Alavudella, Ilmajoella, Kauhajoella ja Lapualla.

Kannanoton tekijät ymmärtävät, että tässä taloustilanteessa on välttämätöntä saavuttaa säästöjä. He myös katsovat, että sote-pisteillekin määritelty palvelutaso voi olla tarpeen ottaa tarkasteltavaksi, esimerkiksi tilojen tehokkaan käytön näkökulmasta. Muuten lähipalveluiden heikentäminen ei heidän mukaansa tuo suhteessa kustannuksiin merkittäviä hyötyjä.

Kyse on kannanoton tekijöiden mukaan käytännössä myös tärkeän hoitajatyövoiman sijoittumisesta.

– Missä työpaikat ovat ja millä tavalla palvelut on sen myötä tuotettu, tarkentaa Viitasaari.

Koska mainituissa toimipisteissä on tarkoitus tarjota tarpeenmukaisia palveluja, saatava säästö jää kannanoton tekijöiden mukaan maltilliseksi – yhteensä vain satoihin tuhansiin euroihin vuodessa. Samanaikaisesti haettavat kokonaisratkaisut mitataan miljoonissa euroissa, he suhteuttavat.

Palveluiden saatavuuden ja lähipalveluiden saavutettavuuden heikentäminen lisää kannanoton mukaan riskiä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasautumisesta ja pahenemisesta.

– Kun ongelmiin päästään käsiksi liian myöhään, korjaavat toimenpiteet ovat moninkertaisesti kalliimpia niin taloudellisesti kuin inhimillisesti. Myöskään ensihoitoon suunnitellut sopeuttamistoimet eivät helpota tilannetta, vaan ne voivat edelleen kasvattaa alueellista eriarvoisuutta.

Samalla on kannanoton mukaan pidettävä huolta, että tietyt pitkän ihmiselämän perustukipilarit, kuten ikäihmisten ympärivuorokautiset asumispalvelut ja tietyt sosiaalipalveluiden avopalvelut löytyvät joka kunnasta

Allekirjoittajat muistuttavat, että julkisten palveluiden tehtävänä on taata riittävät ja perustuslain mukaiset palvelut riippumatta siitä, tarvitaanko sote-palvelua kovan kysynnän kasvukeskuksessa vai rauhallisessa maaseutuympäristössä.

– Lähipalveluista huolehtimiseen velvoittaa myös sote-järjestämislaki. Palveluverkkoa suunniteltaessa on muistettava, että saavutettavuus on osa yhdenvertaisuuden toteutumista, kannanotto linjaa.


Ilmoita asiavirheestä