Mattojen kudonta oli aikoinaan Järviseudulla merkittävä elinkeino.
Mattokutomoita oli parhaina aikoina pelkästään Lappajärvellä lähes sata.
1970-luvulla alkaneen rahkamattobuumin seurauksena kymmenet navetat tyhjenivät lehmistä ja tilalle hankittiin yksi tai useampi kutomakone.
Rahkamattobuumi jatkui pitkälle 1980-luvulle, kunnes vaihtui LP-lankamattobuumiksi.
– Kutomotoiminnan leviämiseen ovat vaikuttaneet matala aloituskynnys sekä tarve hankkia lisäansiota maatalouden ohella. Myös pohjalainen kateus ja yrittäjäluonne ovat vaikuttaneet alan vahvistumiseen, todetaan Kari Seppäsen Matto- ja kudonnaisteollisuuden toimialatutkimuksessa (1994).
Seppänen haastatteli tutkimukseen 30:tä järviseutulaista kutomoalan yrittäjää.
Kateus siis toisaalta sai monet ryhtymään kutomoalan yrittäjäksi, mutta myös toisaalta vaikeutti asiaa - esimerkiksi yhteistyö kutomoiden välillä oli tutkimuksen mukaan vähäistä.
Veljekset etunenässä
Teollisen mattokudonnan edelläkävijöitä Järviseudulla olivat Salmenaution veljekset.
Heistä vanhin Benjam ryhtyi mattoalalle vuonna 1955. Ensimmäinen kutomo oli kotitalon kellarissa.
– Meillä oli kotona kuusi kutojaa ja minä kiersin myymässä mattoja ympäri Suomea, Salmenautio muistelee 90-vuotishaastattelussaan (Järviseutu 26.2.2020).
Vuonna 1962 Salmenaution veljekset Benjam, Pekka ja Erkki yhdistivät voimansa ja perustivat mattokutomon Hirsikankaalle. Alajärven Mattokutomo -nimiseen osakeyhtiöön tuli vuonna 1970 mukaan Jyväskylässä kutomoa pyörittänyt veli Esko.
Hän menehtyi vuonna 1987.
Alajärven Mattokutomo mainosti tuotteitaan televisiossa ja teki ulkomaankauppaa. Yritys muutti ja laajensi tiloja neljään kertaan tuotannon kasvaessa ja monipuolistuessa.
Työntekijöitä oli enimmillään 130.
– Meillä oli hyviä ja pitkäaikaisia työntekijöitä, Benjam Salmenautio kiittää.
Veljekset muistelevat sähkölakkoa, joka aikoinaan pimensi Alajärven. Työntekijät kuitenkin tulivat aamulla normaalisti kutomolle töihin.
– Yhteishenki oli hyvä. Meillä oli omat aggregaatit, joten vaikka muualla oli pimeää, meillä tehtiin töitä, Erkki Salmenautio sanoo.
Yksi Alajärven Mattokutomon menestystuotteista oli muhkea villainen paimentolaismatto, jota valmistettiin 18 vuoden ajan 1970–1980-luvuilla.
Idea siihen tuli Kreikasta, jossa matto saatiin pöyheäksi, kun vesiputous syöksi vettä sen päälle.
Kotimaassa Benjam Salmenautio kehitti valmistusmenetelmän sisätiloihin sopivaksi.
Selkeät vastuualueet
Veljesten yhteistyö perheyrityksessä sujui jouhevasti.
Erkki Salmenaution mukaan sovun takasi se, että jokaisella oli omat vastuualueet.
– Minä olin tekninen johtaja, Pekka ja Esko vastasivat myynnistä, Benjam oli toimitusjohtaja ja vastasi hallinnosta, maksuliikenteestä ja henkilöstöasioista.
– Kutomon naiset eivät hyväksyneet kenenkään muun kuin Benin teroittamia saksia, Pekka Salmenautio lisää.
Alajärven Mattokutomon tilanne kiristyi monien muiden kutomoiden tapaan halpatuonnin alkaessa vyöryä Suomeen.
Salmenautiot myivät yrityksensä vuonna 1988.
Nykyään kutomon entisissä tiloissa toimii Maxin kauppakeskus.
Erkki Salmenautio perusti vuonna 1991 Saltexin, joka valmisti villa- ja puuvillapaperimattoja ja erikoistui sittemmin hiekkatekonurmiin.
Tunnettu alajärveläinen mattokutomo oli myös Heimo ja Kirsti Ojanperän vuonna 1976 perustama Ojanperän kutomo, joka vaihtoi nimensä vuonna 1980 Botnia Carpetiksi.
Hoiskosta räsymattoja maailmalle
On Alajärvellä toki 1970-luvulla alkaneita mattokutomoperinteitä yhä jäljellä.
Hoiskossa toimivasta Halla-ahon kutomosta uutta räsymattoa lähtee maailmalle edelleen viikoittain.
Olli Ketola osti ensimmäisen koneen vuonna 1979. Hoiskossa toimi tuohon aikaan neljä mattokutomoa.
– Eläkkeellä olemme, mutta jatkamme kutomista, koska kuntoa ja terveyttä vielä on, Ketola kertoo nykytilanteesta.
Kutomolle Olli ja Vappu Ketola eivät enää mene joka aamu, vaan aikaa jää muihinkin toimiin ja askareisiin.
Olli Ketola toimi Järviseudun ja Härmänmaan yhteisen Carpet 2000 -projektin puheenjohtajana. Vuosina 1996–1998 toimineella hankkeella haettiin uutta potkua kutomoteollisuudelle.
– Siihen aikaan Suomessa oli 800 kutomoa, valtaosa Järviseudulla ja Härmänmaalla, nyt toimivia kutomoita on 10–15.
Ketolan yritys vei 1980-luvun lopulla mattoja Norjaan ja Ruotsiin. Seuraavalla vuosikymmenellä Ketolat avasivat Jyväskylässä Jyväsmatto-nimisen mattojen erikoismyymälän. Se loppui vuonna 1997, sitten tuli suureen suosioon noussut taidepuuvillamatto Poiminto.
– Koko ajan on pyritty kehittymään ja kehittämään mallistoa.
Kari Seppäsen toimialatutkimuksessaan mainitsemasta kateudesta Ketolallakin on kokemusta, vaikka usein tunne kätkettiin vitsailun ja vinoilun taakse.
Tuli esimerkiksi vääntöä siitä, kuka oli minkäkin mattomallin kehittänyt.
– Kopiointi oli maan tapa, ei siinä asein eikä miekoin käyty taistelua. Saatettiin naureskella, että oletpa tehnyt hyvännäköisen maton, mistä sait idean?
Räsypaloja vanhoista lakanoista
Myös Vimpelissä kudotaan edelleen.
Taina ja Ismo Pajuojan yritys kutoi kesällä 2016 kuukaudessa yli 500 räsymattoa ja -palaa suomalaisten vanhoista lakanoista.
Vuosien takainen jättiurakka on Taina Pajuojan muistissa hyvin ja räsypaloja yrityksessä tehdään edelleen.
– Hyvä sitä on muistella, mutta aika aikaansa kutakin, Pajuoja toteaa.
Pajuojat saivat jättitilauksen räsymatoista ja -paloista Suomen suurimmalta mattojen valmistajalta, lappajärveläiseltä VM-Carpet Oy:lta.
Valmistuttaja oli kodintekstiilialan jätti Finlayson Oy.
– Kudomme VM-Carpetille mattoja villasta ja pellavanarusta, omaa tuotantoakin meillä on, mutta se on pientä, Pajuoja kertoo.
Kesällä 2016 yrityksen nimi oli T:mi Taina Pajuoja ja sillä ikää 17 vuotta.
Maaliskuussa 2023 yrityksen nimi muuttui Matipa Oy:ksi.
Elinkustannusten kohoaminen näkyy myös kutomoilla, kun ihmiset joutuvat säästämään ja tinkivät muun muassa sisustamisesta.
– Kyllä tästä taas noustaan, Pajuoja uskoo.
