Punkkihavaintoja on tehty tänä vuonna erityisen paljon. Ovatko punkkien levittämien tautien tapausmäärät kasvaneet samassa suhteessa punkkihavaintoihin nähden? Näin vastaavat asiantuntijat pohjalaismaakunnista.
Pohjanmaan hyvinvointialueen infektioylilääkäri Silvia Grönroos-Pada kertoo, ettei selvää nousutrendiä ole havaittavissa, vaikkakin tapausmäärät ovat olleet hienoisessa nousussa viime vuosina. Vaihtelu vuositasolla on kuitenkin suurta, hän huomauttaa.
Punkkivälitteisten tautien esiintyvyyden vuosittaisesta vaihtelevuudesta puhuu myös infektioylilääkäri Elina Kärnä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Kärnän mukaan sekä borrelioosin että puutiaisaivokuumeen esiintyvyys Etelä-Pohjanmaalla on ollut vähäistä ja tasaista. Koska punkkien määrä näyttää kuitenkin lisääntyvän, tilannetta seurataan tarkasti koko ajan.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin perusteella vasta-ainelöydöksin diagnosoitujen borrelioositapausten määrä on pysynyt alueellamme melko vähäisenä muuhun maahan verrattuna, Kärnä sanoo ja jatkaa, että puutiaisaivokuumetapauksia diagnosoidaan Etelä-Pohjanmaalla vain harvakseltaan.
– Yksittäisiä joinakin vuosina.
Myös Pohjanmaalla TBE:tä (eli puutiaisaivotulehdusta tai puutiaisaivokuumetta) on ollut lähinnä muutamia tapauksia vuodessa.
– Tämän vuoden aikana niitä on todettu neljä, Grönroos-Pada kertoo.
Näin borrelioosilöydökset tilastoidaan
Borrelioosilöydökset kirjataan joko THL:n tartuntatautirekisteriin tai avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään, Avohilmoon.
THL:n mukaan tartuntatautirekisteriin kirjatut borrelioosilöydökset edustavat lähinnä taudin levinnyttä vaihetta eli myöhäisborrelioosia, jolloin puutiaisaltistus on tapahtunut useita kuukausia tai jopa vuosia aikaisemmin. Avohilmoon kirjataan puolestaan julkisen terveydenhuollon lääkärikäynneillä todetut, kliinisiin havaintoihin perustuvat borrelioositapaukset.
Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalta on kirjattu Avohilmoon 35 ja tartuntatautirekisteriin 2 borrelioositapausta. Viime vuonna niitä merkittiin Avohilmoon kaikkiaan 45 ja tartuntatautirekisteriin 7.
Pohjanmaalta Avohilmoon on merkitty tänä vuonna 53 ja tartuntatautirekisteriin 9 borrelioositapausta. Viime vuonna luvut olivat Avohilmossa 100 ja tartuntatautirekisterissä 43.
Näillä keinoin tauteja vastaan voi suojautua
Infektioylilääkäreiden mukaan punkinpuremaan määrätään lääkitys silloin, jos puremasta seuraa borrelioosiin sopivia oireita.
– Tyypillisin oire on puremakohtaan ilmestyvä, yli viiden senttimetrin kokoinen tai laajeneva, punoittava ihottuma, Grönroos-Pada sanoo.
– Antibioottihoidolla pyritään estämään taudin myöhemmät oireet, Kärnä selventää.
Puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa lääkitystä.
Punkinpuremalta välttyy parhaiten suojaavaa vaatetusta käyttämällä. Myös punkkitarkastus, niin ihmisille kuin kotieläimille, on syytä tehdä päivittäin.
– Punkkisyyni on erityisen tärkeää borrelioosin ehkäisyssä, Kärnä sanoo.
Puutiaisaivotulehdukselta punkkitarkastukset eivät välttämättä suojaa, sillä TBE-virus tarttuu Kärnän mukaan jo muutamassa minuutissa virusta kantavan punkin purtua.
Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi kuitenkin suojautua rokottautumalla.
– Apteekkitietojen perusteella puutiaisaivokuumerokotteiden menekki näyttäisi lisääntyneen huomattavasti ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Kärnä toteaa.
Turun yliopiston ja Pfizerin yhdessä kehittämän Punkkilive-sovelluksen mukaan punkkihavaintoja on tehty tänä vuonna, heinäkuun 21. päivään mennessä, 89 711 kappaletta eri puolilta Suomea.
Vuonna 2022 koko maasta raportoitiin sovellukseen 78 451 punkkihavaintoa.