”Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.”
Kerätä tulisia hiiliä vihamiehen pään päälle – lienee useimmiten käsitetty väärin, suorastaan päinvastoin. Eli niin, että toivotetaan vihamiehelle jotakin oikein pahaa. Näinhän useimmat myös ajattelevat: vihamiehelle pitäisi tapahtua jotakin oikein pahaa.
Mutta mitä on tulisien hiilien kerääminen vihamiehen pään päälle?
Muinaiset israelilaiset olivat paimentolaisia, vaeltavaa kansaa.
Erämaassa jouduttiin vaeltamaan pitkiä matkoja ja siellä myös yövyttiin. Ei ollut tulitikkuja, joten tuli jouduttiin kantamaan mukana. Se oli pään päällä kannettava ruukku, jossa oli tuhkaa ja tuhkaan upotettuja tulisia hiiliä. Tulisien hiilien avulla saatiin nuotio syttymään. Nuotiota tarvittiin lämmittämiseen, petojen karkottamiseen ja ruoanvalmistamiseen.
Matkaajat poikkesivat myös taloissa. Jos hänelle haluttiin olla ystävällisiä, hänen ruukkuunsa annettiin tulisia hiiliä. Se oli pieni teko, mutta sillä oli valtavan suuri merkitys. Se saattoi pelastaa matkaajan hengen erämaassa.
Tulisien hiilien kerääminen vihamiehen pään päälle on siis hyvien asioitten toivottamista myös vihamiehelle.
Onko meistä siihen? Siihen rakkauden laki kuitenkin velvoittaa, vaikka se on niin ihmisluonnon vastaista. Vain Jumala voi sen ihmeen vaikuttaa.
Koska olet viimeksi koonnut tulisia hiiliä lähimmäisesi/vihamiehesi pään päälle?