Alajärveläinen Sanna Joensuu-Salo väittelee Vaasan yliopistossa ensi tiistaina.
Kyseessä on Joensuu-Salon toinen väitöstilaisuus: hän on väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006.
Joensuu-Salo on syntynyt Alajärvellä vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Alajärven lukiosta vuonna 1996.
Alajärvellä asuva Joensuu-Salo työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yliopettajana.
Joensuu-Salon johtamisen alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessa seurattiin saman opiskelijan yrittäjyysaikomusten kehittymistä opintojen alusta valmistumisen jälkeiseen aikaan.
Korkeakouluopintojen aikaiset korkeat yrittäjyysaikomukset säilyvät vielä työelämässä. Opiskeluaikaiset yrittäjyysaikomukset johtavat myös yrityksen perustamiseen opintojen jälkeen.
– Yrittäjyys näyttäisi olevan syvällä ihmisen identiteetissä – vaikka yksilö päätyisi palkkatyöhön, unelma yrittäjyydestä säilyy. Tällaiset pitkittäistutkimukset, jossa seurataan yksilötasolla samaa henkilöä lähes kymmenen vuotta, ovat todella harvinaisia yrittäjyystutkimuksen parissa, Joensuu-Salo toteaa.
Hänen väitöskirjassaan selvitetään muun muasas yrittäjyysaikomusten ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehittymistä, sukupuolen vaikutusta tässä prosessissa sekä yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä.
– Yrittäjyyden edistäminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä asia. Yrittäjyys luo uusia työpaikkoja ja yleistä hyvinvointia. Omaa ammatti-identiteettiä rakennetaan korkeakouluopintojen aikana ja siksi yrittäjäksi aikovien tukeminen on erittäin tärkeää korkeakouluissa.
Tutkimuksen mukaan yrittäjyysaikomuksia selittävät ennen kaikkea asenteet yrittäjyyttä kohtaan sekä usko omaan pystyvyyteen onnistua yrittäjänä. Näitä molempia voidaan tukea korkeakouluopintojen aikana. Opintojen aikaisella yrittäjyyskoulutuksella on tutkimuksen mukaan vaikutusta vielä vuosien kuluttua.
– Tämä on merkittävää, koska pääsääntöisesti yrittäjyysaikomukset laskevat korkeakouluopintojen aikana. Valmistumisvaiheessa aikomukset vakiintuvat ja pysyvät lähes samalla tasolla työelämässä. Tästä syystä korkeakouluopinnot ovat erityisen tärkeää aikaa yrittäjyyden edistämisen kannalta.
Yrittäjäksi ryhtymistä selittävät myös yrittäjyyden roolimallit eli vanhempien yrittäjyys sekä sukupuoli. Miehet ryhtyvät yrittäjäksi edelleen todennäköisemmin kuin naiset. Jostain syystä korkeakouluopinnot eivät kannusta naisia ryhtymään yrittäjiksi. Yrittäjyyskoulutus toimii miesten ja naisten kohdalla vähän eri tavalla. Miehillä sillä on positiivista vaikutusta asenteisiin ja naisilla uskoon omasta pystyvyydestä toimia yrittäjänä. Yrittäjyyskoulutuksen avulla naisten yrittäjyyttä voidaan tukea merkittävästi.
Joensuu-Salo toivookin korkeakouluihin vielä enemmän panostusta yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen ja opiskelijakohtaiseen räätälöintiin.