Bingo oli 1970-luvun alkuvuosina huippusuosittua ajankulua Suomessa, niin myös Alajärvellä.
Bingoja järjestivät muun muassa Ankkurit, Alajärven ilmailukerho, Kurejoen nuorisoseura ja Levijoen pienviljelijäyhdistys.
Ensimmäisenä bingopalloja ryhtyi Alajärvellä pyörittämään Ankkurit, helmikuussa 1969.
Suurimmat yleisömassat keräsi kuitenkin Saukonkylän maamiesseura, jonka järjestämissä bingoissa väkeä oli parhaimmillaan tuhansia.
Sohvakalusto suksitelineeseen köytettynä
Saukonkylässä otettiin ensimmäisenä Suomessa bingojen vetonaulaksi autot. Niitä oli pääpalkintoina useita kertoja, sekä käytettyinä että uusina.
"Nyt se räjähtää!", julisti lehtimainos (Järviseutu 15.7.1970), jossa Saukonkylän bingoa kutsuttiin Etelä-Pohjanmaan suurimmaksi.
Sitä se jonkin aikaa olikin, tietää Markku Sillanpää.
Hän toimi Saukonkylän maamiesseuran rahastonhoitajana lähes 30 vuotta ja hoiti samalla myös sihteerin pestiä kuusi vuotta.
Kiihkeimmän bingo-huuman aikana Sillanpää käytti 3–4 päivää viikossa lopulta jättimäisiksi kansanjuhliksi paisuneiden tapahtumien järjestelyihin.
Tehtäviin kuului muun muassa palkintojen kerääminen. Niitä ostettiin esimerkiksi Laukkosen huonekalukaupasta ja Tuko-tukkuliikkeestä.
Usein palkintoina oli myös lahjakortteja.
– Ne painatettiin kirjapainossa ja niihin lyötiin maamiesseuran leima väärinkäytösten estämiseksi.
Erään sohvakaluston Sillanpää muistaa kuljettaneensa farmariautonsa suksitelineeseen köytettynä Tuurista Alajärvelle.
Palkintoautoja haettiin parin miehen voimin Seinäjoelta ja Saarijärveltä.
Ensimmäisen uuden palkintoauton Fiat 600:n nouto Seinäjoelta on jäänyt Sillanpään mieleen hyvin: auto noudettiin sovitusti iltalypsyn jälkeen ja maksettiin sekillä.
Uuden Fiatin voitti 16-vuotias muuramelaistyttö. Ensimmäinen käytetty bingoauto matkasi Tampereelle.
Kuplavolkkari Kukonkylään
Yksi kesän 1970 onnellisista auton voittajista oli soinilainen Raija Korpela.
Hän oli liikkeellä vanhempiensa Lilja ja Toivo Ylä-Pöntisen sekä puolisonsa Tapani Korpelan kanssa.
Mukana oli myös Korpeloiden tytär Tarja, joka oli tuolloin kaksivuotias.
Korpela muistaa, että Saukonkylän maamiesseuran kenttä oli tupaten täynnä autoja. Korpelan vanhempien auto jouduttiin pysäköimään bingon ajaksi aivan kentän perälle.
Raija Korpela ei pystynyt peliin keskittymään, sillä joutuisa tytär piti hänet kiireisenä.
– Ostimme pitkät laput, joilla mieheni pelasi vanhempieni autosta käsin. Minun nimelläni olevaan lappuun tuli sitten bingo. Mieheni piti huutaa lujaa, että se sieltä takarivistä kuultiin.
Bingoja tuli samalla kertaa kolme, joten voittaja jouduttiin arpomaan. Voittajaksi arvottiin Raija Korpela, ja niin sai käytetty kupavolkkari uuden omistajan Soinin Kukonkylästä.
– Menimme vanhempieni autolla kotiin, mieheni jäi selvittelemään voittoautoon liittyviä paperiasioita. Hän tuli sitten myöhemmin perästä.
Niin saivat Korpelat auton, ensimmäisensä, elämänsä ensimmäiseltä bingo-reissulta.
Muutaman vuoden kuluttua he vaihtoivat kuplavolkkarinsa isompaan. Siihen asti bingovoittoauto palveli perhettä hyvin.
Rahaa tuli kassikaupalla
Heinäkuun 19. päivänä 1970 Saukonkylän bingossa pääpalkintona oli uusi Austin Mini.
Minin lisäksi bingoajien haviteltavina oli muun muassa saunakehikko, sohvakalusto, peilipöytä ja seinäkello päivyrillä.
Urheilukentän reunalla puussa oli kaiuttimet, joiden kautta Markku Sillanpään pyörittämät ja kuuluttamat numerot kuuluivat ulos.
– Kentällä kiersi kaksi maamiesseuran miestä, jotka raportoivat autoista kajautetut bingo-huudot sisälle radiopuhelimilla, Sillanpää muistelee.
Parhaimmat kesäsunnuntait tuottivat rahaa kassikaupalla.
Rahastonhoitajana Sillanpää piti seteleitä pursuavan peltilippaan ja kolikoita kilisevät muovikassit piilossa sänkynsä alla, kunnes vei ne maanantaisin pankkiin.
– Suurin potti oli 59 000 markkaa, Sillanpää muistaa.
Nykyrahaksi muutettuna 59 000 markkaa on noin 102 350 euroa, kertoo Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin.
Lippujen lisäksi tuottoa tuli makkaran ja limsan myynnistä. Rahat käytettiin uusien palkintojen ostamiseen.
Kun väkeä oli tuhansia, makkaraa meni 300 kiloa kerralla ja limsaa 50–100 koria.
Isoihin tapahtumiin tarvittiin myös paljon tekijöitä. Hallituksen lisäksi töissä oli kyläläisiä.
"Neljä rautaa valittavana"
Autoista innostuivat muutkin bingon järjestäjät.
Esimerkiksi Ankkurit mainosti Järviseudussa heinäkuussa 1970 maakunnan suurinta "Ankkuri-Auto-Bingoa", joka pidettiin Alajärven urheiluhallilla lauantai-iltana.
Pääpalkintona oli uusi Fiat 600.
Muita palkintoja olivat esimerkiksi mopedi, pakastearkku ja sähkömankeli.
Ilmoituksen mukaan sisätilaa oli yli tuhannelle pelaajalle ja autossa pelaamiseen "erittäin hyvät mahdollisuudet."
Pelaajia muistutettiin ottamaan kynä mukaan.
Tästä pantiin paremmaksi jo seuraavana päivänä Saukonkylässä, jossa oli palkintoina kolme henkilöautoa.
Paria viikkoa myöhemmin Saukonkylän hirmuisissa autobingoissa oli "neljä rautaa valittavana".
Samoihin aikoihin esimerkiksi Kurejoen nuorisoseuralla palkinnot olivat maltillisemmat: automaattipesukone, radio ja jääkaappi.
Kurejoella ei ollut tarkoituskaan siirtyä autopalkintoihin, koska "näyttää siltä, että tämä autoinnostus tulee kohta tyrehtymään", kuten Esko Juuti Kurejoen nuorisoseurasta totesi Järviseudussa kesällä 1970.
Innostus laantui, väki väheni
Kesällä 1971 Saukonkylän bingoissa oli jälleen vetonaulana autoja. Esimerkiksi heinäkuussa pääpalkintona oli ilmoituksen mukaan "loistokuntoinen Renault R 8 -malli, vuosimalli 1966."
Elokuussa onnekas voittaja sai Neckar-auton.
Syksyn edetessä Saukonkylässä ruvettiin pelaamaan bingoa sunnuntain lisäksi myös lauantaisin, jolloin lisähoukuttimena oli tanssit.
– Bingoissa väki alkoi vähetä, koska niitä järjestettiin niin monessa paikassa, Markku Sillanpää sanoo.
Saukonkylässä oli totuttu hyviin palkintoihin, joten niitä ei voinut kertaheitolla huonontaa, vaikka osallistujamäärä laski.
– Palkinnoista alkoi tulla takapakkia, Sillanpää toteaa.
Palkintojen lisäksi jatkuva kuluerä oli linja-autokuljetukset, joita järjestettiin muun muassa Lehtimäeltä, Soinista ja Vimpelistä.
Keväällä 1972 uutisoitiin bingon peluussa alkaneesta uudesta aikakaudesta.
"Ankkurit päätti aloittaa automaattibingon pelaamisen, kustannukset lähes 20 000 mk", otsikoi Järviseutu 1.3.1972.
Automaattivälineistöllä pelattaessa pelikierros kesti vain muutaman minuutin ja samaan aikaan pelipöydän ääreen mahtui 21 pelaajaa.
Saukonkylässä viimeiset bingot pelattiin Sillanpään mukaan vuonna 1976.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Järviseudusssa 10.7.2023.