Si­don­nai­suu­det eivät au­to­maat­ti­ses­ti tee es­teel­li­sek­si – näin ne vai­kut­ta­vat Ala­jär­vel­lä

– Sidonnaisuuksilla halutaan lisätä avoimuutta ja vahvistaa kuntalaisten luottamusta siihen, että päätöksenteko on puolueetonta, Kuntaliiton juristi Kirsi Lamberg sanoo.

– Tavoitteena on myös korruption ennaltaehkäisy ja se, että ulkopuolinen tarkastelu on mahdollista, jatkaa Lamberg.

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen perustuu kuntalakiin. Lain mukaan ilmoitettavia sidonnaisuuksia ovat muun muassa yritystoiminta, merkittävät omistukset, johtotehtävät ja muut merkittävät luottamustoimet.

Sidonnaisuudet eivät automaattisesti tee henkilöstä esteellistä. Lambergin mukaan ne ovat tiedonkeruuta, jonka avulla mahdollisia eturistiriitoja voidaan arvioida asian käsittelyn yhteydessä.

– Päällekkäisiä intressejä voisi syntyä esimerkiksi silloin, kun osuuskunnan päättäjä on myös kunnan luottamustoimessa.

Lambergin mukaan varsinaisia laiminlyöntejä tulee harvoin. Vaikka ilmoittamatta jättämisestä ei tule sanktioita, hän muistuttaa, että vaakakupissa on kuitenkin luottamushenkilöiden julkinen luotettavuus ja poliittinen uskottavuus.

– Henkilöt ovat yleensä hyvin tunnollisia. Usein ilmoitetaan jopa laajemmin kuin olisi välttämätöntä, hän sanoo.

Joissakin tapauksissa myös velkoja voidaan ilmoittaa, jos niillä on selkeä yhteys elinkeinotoimintaan tai mahdolliseen eturistiriitaan.

Ilmoitukset eivät aiheuta automaattisesti kieltoa toimia luottamustehtävässä tai virassa. Varsinaisia “kiellettyjä sidonnaisuuksia” ei ole, mutta tietyt tilanteet voivat aiheuttaa esteellisyyden. Sellaisia ovat muun muassa sijoitustoiminta kunnan alueella ja liiketoimintaan liittyvät kiinteistöt, mikä ei kuitenkaan koske omaa kotia tai kesämökkiä.

Myös maankäyttöön tai kaavoitukseen liittyvät intressit, sekä läheisten maanomistus, jos asia tulee päätettäväksi, voivat johtaa esteellisyyteen.

Lambergin mukaan toimijat ovat itse hyvin perillä omasta esteellisyydestään.

– Esteellisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja se perustuu lakiin, Lamberg korostaa.

Kaikki sidonnaisuustiedot eivät ole myöskään julkisia.

– Salassa pidettäviä tietoja ei voi viedä verkkoon. Esimerkiksi tietoa henkilön koko varallisuudesta ei voi aukoa internetissä, Lamberg muistuttaa.

Sidonnaisuudet tulee päivittää, kun uusia tehtäviä tai varallisuuksia tulee tai kun ne poistuvat. Kunnissa sidonnaisuuksia ja niistä ilmoittamista valvoo tarkastuslautakunta. Sidonnaisuustiedot ovat julkisesti nähtävissä kunnan kotisivuilla.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Timo Mariaporin (kesk.) mukaan Alajärvellä sidonnaisuusilmoituksia on tehty aktiivisesti, mutta yleinen muistutuskirje on vielä lähetetty lautakunnan marraskuisen kokouksen päättämänä. Hän myös muistuttaa, että ilmoituksen tekeminen ja tietojen päivittäminen ovat jokaisen henkilön omalla vastuulla.

– Käydessämme läpi ilmoituksia, huomasimme siellä joitakin puutteita ja päädyimme lähettämään yleisen muistutuksen kaikille luottamushenkilöille.

Mariapori sanoo myös, ettei ilmoituksen teko ole aina yksinkertaista ja ohjeissa olisi hänen mukaansa kehittämistä. Ilmoittaja joutuu pohtimaan, mikä tieto on merkittävää ja mikä ei. Esimerkkinä Mariapori antaa kyläyhdistykset. Luottamushenkilölle voi olla vaikeaa tunnistaa, onko yhdistyksen rooli sellainen, että se pitäisi tuoda sidonnaisuuksien piiriin.

– Monesti tietämättömyys tai tiedon puute voi jopa passivoida. Vaikka aktiviteetti on olemassa, voi sitä jäädä pohtimaan, onko se ilmoittamisen arvoinen. Toisaalta välillä tulee esiin sidonnaisuuksia, joita ei välttämättä olisi tarvinnut edes ilmoittaa.

Inhimillisenä tekijänä tulee kuvaan myös ilmoituksen muistaminen esimerkiksi silloin, kun pitkään luottamushenkilönä toimineen tehtävänkuva muuttuu rivihenkilöstä vaikkapa puheenjohtajaksi. Sidonnaisuuksista huolehtimisen Mariapori kuvaa jatkuvana prosessina.

Mies itse valittiin kuluvalle kaudelle valtuuston varapuheenjohtajaksi.

– Katsoin omaa kohtaani ja huomasin sen olevan aika lailla tyhjä, kun edellisellä kaudella ei ilmoittamisen velvollisuutta ollut, hän toteaa.

Sidonnaisuudet voivat johtaa jääviyksiin esimerkiksi avustuksia jaettaessa tai maankäyttöön liittyvissä asioissa. Ollessaan elinvoimalautakunnan varajäsen, Mariapori törmäsi tilanteeseen, jossa päätöksenteko hankaloitui jääviyksien vuoksi.

– Varsinaisen jäsenen olleessa jäävi, minut kutsuttiin kokoukseen, jossa käsiteltiin avustuksia. Löysin lopulta itseni puheenjohtajan paikalta, koska jääviyksiä ilmeni monella henkilöllä.

Jos kokousta ei saada jääviyksien vuoksi päätösvaltaiseksi edes varajäsenten avulla, päätöksenteko voi siirtyä esimerkiksi kaupunginhallitukselle tai -valtuustolle riippuen käsiteltävästä asiasta ja myös lautakunnasta.

Tietyissä asioissa voi olla säännöksiä erityislainsäädännössä. Esimerkiksi keskusvaalilautakunnan osalta kaupunginhallitus voi määrätä vaalilain nojalla tilapäisiä edustajia keskusvaalilautakuntaan.

Kunnallispolitiikan urallaan Mariapori ei ole juurikaan törmännyt tilanteisiin, jossa henkilö ei olisi jäävännyt itseään oikeassa paikassa. Kuten sidonnaisuuden ilmoittaminen ei jääviyden todentaminenkaan ole aina yksinkertaista.

– Yksittäisiä tapauksia voi olla, ettei itseä ole jäävätty tilanteessa, jossa olisi pitänyt. Aina ei pystytä sanomaan ihan lonkalta, mikä on todellinen jääviyden peruste. Yleisesti tämä toimii kyllä ihan jouhevasti, Mariapori vakuuttaa.

Kolikon kääntöpuolena Mariapori pohtii, että jääviyteen vetoaminen voi joissakin tilanteissa nousta esiin myös silloin, kun käsitellään vaikeita päätöksiä. Politiikassa kaikki ratkaisut eivät ole helppoja.

– Vaikeiden asioiden kohdalla päätöksentekoon osallistuminen saattaa tuntua raskaalta, ja tällöin jääviyttä voidaan joskus harkita, vaikka sen perusteet eivät olisi yksiselitteisiä.

Mikäli esteellinen henkilö osallistuu päätöksentekoon, kyseessä on menettelyvirhe. Päätös voidaan kumota muutoksenhaun perusteella. Menettelyvirhe voidaan korjata myös asiavirheenä käsittelemällä asia uudelleen.

Kysyimme, mitä mieltä Sari Palmu (kesk.), Jukka Pekka Finnilä (kok.) ja Antti-Kalle Levijoki (kesk.) ovat sidonnaisuuksien vaikutuksesta luottamushenkilötehtävissä.

1. Mitkä sidonnaisuutesi liittyvät suoraan päätöksiisi luottamustehtävässäsi?
2. Oletko jäävännyt itsesi sidonnaisuuksien vuoksi – ja millaisissa tilanteissa?
3. Missä tilanteissa sidonnaisuutesi voivat aiheuttaa ristiriitaa tai epäluottamusta?
4. Miten vastaat kuntalaiselle, joka pohtii, voisivatko sidonnaisuutesi vaikuttaa päätöksenteon puolueettomuuteen?

Sari Palmu

1. Suoranaisesti Levijoen Nuorisoseuran johtokunta, ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelujen hallitus. Muista luottamustehtävistä ei tule jääviyksiä.
2. Olen jäävännyt itseni muun muassa Levijoen Nuorisoseuran avustuksesta, sekä Järvi-Pohjanmaan Yrityspalveluun liittyvissä päätöksissä muun muassa hallituksessa. Aluehallituksessa jääväsi itseni, kun ikäihmisten palveluasumispaikkoja valittiin ja oma työpaikkani oli mukana kilpailutuksessa.
3. Ei oikeastaan missään tilanteessa, koska jos olen jäävi, jäävään itseni.
4. Teen päätökset asioihin tarkasti perehtyen. Pystyn tekemään päätökset puolueettomasti.

Jukka Pekka Finnilä

1. Yrityskiinteistön omistus joissain tapauksissa liittyy päätöksentekooni.
2. Kerran olen joutunut jääväämään itseni lautakunnassa, asia liittyi omistamaani yrityskiinteistöön.
3. Mahdollinen taloudellinen hyöty, joka kohdistuu suoraan yritykselle.
4. Tilanteet täytyy välttää esteellisyyden kautta, mutta tokihan päätöksenteossa on usein asioita, joista hyötyy kaikki, myös itse päättäjä. Esimerkiksi tuulivoimapuistojen kaavoitusalueilla ei ole maaomistuksia itselläni, eikä läheisilläni. Näissä ollaan hyvinkin tarkkoja esteellisyysasioissa.

Antti-Kalle Levijoki

1. Ei mikään ja kaikki.
2. Olen. Esimerkiksi, jos kuulun yhtiön hallitukseen, jonka sopimusasiaa käsitellään kaupunginhallituksessa.
3. Jos oma tai lähipiirin asia liittyy käsiteltävään asiaan.
4. Totta kai voi vaikuttaa. Kerron kysyjälle asian taustoja ja jaan oikeaa tietoa. Yhteiskuntamme edun mukaista on, että päättäjillä on laaja-alaista osaamista ja pystyvät sitä kautta muodostamaan punnittuja harkittuja mielipiteitä päätöksenteon tueksi.