Sisäministeriö luopuu aikeesta päivittää ohjetta pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä.
Ohjeen päivitys olisi tuonut kuntotestit kaikille pelastuslaitoksille, myös sopimuspelastajille. Samalla myös pelastajien luokittelu olisi lisääntynyt. Esimerkiksi maastopalokohteessa olisi pitänyt aiempaa tarkemmin arvioida, millaisiin tehtäviin yksittäinen pelastaja voi osallistua.
Pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola sisäministeriöstä toteaa, että ohjeen päivittämisestä päätettiin luopua kokonaisharkinnan perusteella.
Pelastuslaitokset antoivat palautetta päivityssuunnitelmasta marraskuun 2025 ja tammikuun 2026 välillä. Pelastustoiminnan pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta toteaa, että palautetta annettiin paljon.
– Itse pidän päivityksestä luopumista hyvänä. Kuntotestauksen laajentaminen olisi nostanut kustannuksia ja luokittelu tehnyt johtamisesta sekavampaa. Nyt ohjeistus on riittävällä tasolla.
Jo nytkin vaativimmissa tehtävissä toimivat sopimuspelastajat suorittavat kuntotestin. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa savusukellus ja sukellus- ja pintapelastustehtävät.
– Asematasolla ryhmänjohtajat tuntevat henkilöstönsä ja osaavat arvioida, kuka mihinkin tehtävään soveltuu. Kunnosta huolehtiminen on jokaisen omalla vastuulla ja pelastuslaissa todetaan, että sopimuspelastaja on velvollinen huolehtimaan, että kunto on tehtävän edellyttämällä tasolla.
Oman huolehtimisen lisäksi sopimuspelastajien kuntoa seurataan ikäperusteisilla terveystarkastuksilla.
– Lisäksi pelastuslaitos kannustaa ja mahdollistaa eri tavoin pelastustoimintaan osallistuvan päätoimisen ja sivutoimisen henkilöstön kunnon ylläpitoa ja kehittämistä, Kangastie toteaa.