Soini-seura ry vietti 40-vuotisjuhlaa Kuninkaantuvalla 25. huhtikuuta. Vieraana tilaisuudessa oli Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, joka käsitteli esitelmässään kotiseutua sekä käsitteenä että käytännön työnä.
Soini-seuran puheenjohtajan Lasse Aution esittämän historiikin lisäksi illan ohjelmassa oli Kotiseutuliiton myöntämien ansiomerkkien jako. Tilaisuuden laulu- ja musiikkiesityksistä vastasi soinilainen Jarkko Järvenpää.
Kahdesti perustettu seura
Soini-seuran toimintataival on pitempi kuin 40 vuotta.
Ensimmäisen kerran Soini-seura perustettiin 5.9.1958. Perustajajäseniä olivat kauppias Erkki Herttuala, pankinjohtaja Rauha Antila, kauppias Eino Kulmala, autoilija Juho Haavisto ja maanviljelijä Matti Vakkuri.
Vuosina 1957–1958 Soini-seuran ansiosta siirrettiin vanha viljamakasiini nykyiselle paikalleen entiselle nuorisoseura Rientolan tontille.
Toimintaa oli muutaman vuoden ajan ja jo tuolloin yhteistyökumppanina oli Järviseutu-seura.
Seuran toiminta kuitenkin hiipui 1960-luvulla.
Seura jouduttiin perustamaan uudelleen 4.5.1984. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Terho Hietaniemi, Yrjö Huttunen ja Helena Liimatainen.
Nykyisellä Soini-seuralla on tähän mennessä ollut kolme toimipaikkaa: Soini-talo, tilat Kombi-hallissa ja Kuninkaantupa.
Kunnantalo kakkosena tunnetun rakennuksen saneeraus Kuninkaantuvaksi oli seuralle mittava hanke- ja talkooponnistus.
Seuran historiaan mahtuu valtavasti arkistointia, näyttelyitä, kotiseutumuseon kunnossapitoa, julkaisutoimintaa ja erilaista kotiseututyötä.
Huolena on, kuinka saada nuoremmat ja uudet sukupolvet jatkamaan tätä tärkeää työtä.
Terveiset Kotiseutuliitolta
Suomen Kotiseutuliitolla on meneillään 75-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden teema on Rakkaudesta kotiseutuun.
Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö, jonka jäseninä on yli 700 hyvin erilaista kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä.
Kotiseutuliitto on maan suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö.
Kotiseutuliiton nykyinen toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo on kotoisin Lapualta. Seinäjoella vietetyn ajan jälkeen hän päätyi perheineen Jämsänkoskelle.
Kotiseutu on uskon ja tahdon asia
Kotiseututyö mielletään usein paikallishistorian pölyttyneiden papereiden kaiveluksi ja esineiden siirtämiseksi paikallismuseoihin. Paljolti se on näitäkin.
Oikealla kotiseututyöllä on kuitenkin kolme suuntaa: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.
– Kotiseututyö on kaikkea sitä työtä, mitä teemme paikallisyhteisön hyväksi, kiteytti toiminnanjohtaja Ylitalo.
Kotiseututyössä tehdään kulttuuriperintötyötä, mutta se on samalla myös yhteisöllisen identiteetin rakentamista ja tukemista. Kotiseututyöllä on vahva kytkös suuriin yhteiskunnallisiin teemoihin.
– Ennen ajateltiin, että kotiseutu on paikka, useimmiten oman kodin ympärillä. Nykyään ajatellaan lisäksi, että se on paljon muutakin. Kotiseutu on sekä uskon että tahdon asia ja lopulta myös henkilökohtainen valinta.
Kaikilla on oikeus kotiseutuun
Tutkijat Sulevi Riukulehto ja Timo Suutari määrittelevät, että kotiseutu on maisemien ja muistojen yhdistelmänä muodostuva henkilökohtainen kokemustila, joka herättää tuttuuden ja kotoisuuden tunteen.
Kaikilla on oikeus kotiseutuun, mutta kuinka tämä mahdollistetaan. Ovatko kaikki mukana? Kuinka lapset ja nuoret kokevat kotiseudun?
– Kotiseututyön ytimessä on yhdessä tekeminen. Meillä jokaisella on opittavaa toinen toisiltamme, viestitti Ylitalo.
Lähitulevaisuuden suuri kysymys on laajaan yhdistyskenttään perustuvan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kohtalo.
Yhtenä vastauksena on suunnitteilla oleva toimintaryhmälaki. Sen myötä kehittyvässä neljännessä sektorissa toimittaisiin ilman byrokraattisina koettuja yhdistysrakenteita.
Mikä on elämän tarkoitus?
Teppo Ylitalo vastasi esittämäänsä kysymykseen itse.
Ehkä elämän tarkoitus on päästä kotiin, tuntea olevansa kotona, tuntea olevansa oma itsensä, tuntea olevansa kotoisassa yhteisössä.
Ansiomerkkejä jaossa
Juhlassa toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo luovutti Suomen Kotiseutuliiton myöntämät ansiomerkit Soini-seuran kotiseututyössä pitkään ja aktiivisesti mukana olleille.
Hopeisen ansiomerkin saivat Tauno Alkula, Leena Autio, Yrjö Huttunen, Marja-Liisa Kaasinen, Anne Luodeslampi, Aarre Löytömäki ja Laura Tuomela.
Pronssisen ansiomerkin saivat Maija-Liisa Keisala, Kerttu Luoma, Vesa Löytömäki, Jussi Paarvala, Taisto Raitamäki, Jorma Turpela ja Taisto Åkerman