Sosiaalisessa mediassa tunnettu lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala nosti pintaan keskustelun auttamisvelvollisuudesta ja onnettomuuspaikoille pysähtymisestä.
Keskustelu sai alkunsa, kun Puoliväli-Oksala joutui peräänajokolariin viime viikolla. Hän oli pysähtyneenä liikennevaloihin, kun takaa tuleva auto ajoi arviolta 70 km/h tuntivauhtia hänen autonsa perään.
Puoliväli-Oksalan uusi auto soitti onnettomuuden tapahduttua itse hätäkeskukseen ja hyvä niin, sillä yksikään vilkkaalla tiellä ohi ajaneista autoista ei pysähtynyt onnettomuuspaikalle varmistamaan tilannetta.
Onnettomuudesta selvittiin ilman suurempia vammoja, mutta raskaana oleva Puoliväli-Oksala joutui seurantaan Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan.
Aiheesta kirjoitti ensin Ilta-Sanomat.
Auttamatta jättäminen yleistä
TikTok-tilillään tapahtuneesta kertoessaan Puoliväli-Oksala vetosi laissa säädettyyn, jokaista koskevaan auttamisvevollisuuteen. Hän kirjoitti tapahtuneesta myös Instagram-tililleen.
Postausten kommenteissa monet ovat kummastelleet tilannetta, ja osa on myös kertonut omia kokemuksiaan vastaavanlaisissa tilanteissa.
– Oli tapaus, jossa henkilö on huitonut tienposkessa pieni vauva sylissään apua, ja ihmiset ovat vain ajaneet ohitse, hän kertoo eräästä kommentista.
Joukkoon mahtuu myös perusteluja siitä, miksi onnettomuuspaikalle ei pysähdytä tai miten tilanne on saattanut vaikuttaa autoilijan mielestä siltä, että kyseessä ei ole voinut olla kovin vakava kolari.
– Kukaan ei pysty tietämään, mikä onnettomuusautossa on tilanne. Siellä voi olla vaikka joku tajuttomana tai hengitystiet tukossa, jolloin pysähtymällä voi pelastaa toisen ihmisen hengen.
Pysähtyminen ja onnettomuuspaikan tarkistaminen on tärkeää paikalle hälytettävän pelastusvasteen kannalta.
– Jos vain ajaa ohi ja ilmoittaa hätäkeskukseen, niin sieltä voidaan täysin turhaan lähettää suuret apujoukot. Resurssit ovat silloin siellä kiinni, kun tarvetta voisi olla jossain muualla.
Muutama minuutti auttamiseen
Etelä-Pohjanamaan hyvinvointialueella ensihoitajana työskentelevän Mikko Salmenkankaan mukaan tieliikenteen suurimpia haasteita ovat onnettomuuksista ilmoittelut ilman pysähtymistä.
– Olisi hienoa, jos ihmiset kaiken kiireen keskellä malttaisivat käyttää muutaman minuutin siihen, että kävisivät tarkistamassa tilanteen, eivätkä vain soittaisi ja jatkaisi eteenpäin.
Salmenkangas kertoo hätäpuhelussa olennaisinta olevan, että se on soitettu onnettomuuspaikalta. Tällöin saadaan tarkkaa tietoa osallisten määrästä ja paikalle lähetettävien pelastusyksikköjen määrä vastaamaan onnettomuuden laajuutta.
– Ohimenevästä autosta et voi nähdä montako ihmistä siellä on sisällä tai onko tajuttomia potilaita. Mielestäni sekin on väärin, että kun hätäkeskus pyytää, voisiko ilmoittaja pysähtyä tai kääntyä tarkistamaan onnettomuuspaikka, niin ei kiireen vuoksi ehditä.
Monia saattaa pelottaa loukkaantuneiden henkilöiden auttaminen, mutta turhaan.
– Tajuttoman potilaan hengityksen turvaamisen osaavat kaikki hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti.