Eräs nuori mies tuli kerran tunnetun evankelistan Moodyn luokse ja kysyi häneltä: Milloin minun pitäisi tulla uskoon, että pääsisin taivaaseen?
Päivää ennen kuolemaa, vastasi Moody.
Nuorimies meni hämilleen ja sanoi hyvin huolestuneena Moodylle: Mutta enhän minä tiedä, milloin minä kuolen.
Et tietenkään. Siksi sinun pitää olla aina valmis, sanoi Moody.
Jokaisen ihmisen elämässä on paljon asioita, joihin meidän on huolella valmistauduttava ja vielä oikealla ajalla.
Edellä kerrottu nuorimies oli huolissaan siitä, milloin hänen pitäisi tulla uskoon. Tämä kysymys ei liene uusi kenellekään. Raamattu sanoo: ”Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.” (Jes.55:6).
Apostoli Paavali sanoo (2 Kor.6:2): ”Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.”
Voitko sinä jo yhtyä erään lauluntekijän lauluun, jossa hän kertoo palasen omasta elämästään: ”Taivaan kotiin täällä kuljen kautta maisten myrskyjen. Vieras olen, outo mulle turha touhu maallinen. Kohta satamaan mä, pääsen, tyyneen rauhan valkamaan. Täältä katseeni jo nostan rantaan uuden kotimaan. Pursi vaikka onkin heikko, voi se minut kannattaa. Elon iltahetkeen saakka siinä voin mä matkustaa. Kaikki uudeksi kun muuttuu, vanha taakse jäänyt on, kyynel kuivuu, tuska haihtuu, alkaa riemu loputon.” (HL 448,1,4).
Nuoren miehen kysymys Moodylle on tänäänkin ajankohtainen: ”Milloin minun pitäisi tulla uskoon, että pääsisin taivaaseen.”