Eri mittareilla mitattuina Suomi nousee maailman valtioiden kärkikastiin vuodesta toiseen muiden Pohjoismaiden tapaan.
Näitä valtioita yhdistävät suhteellisen pieni väkiluku, talouden avoimuus, kasvuhakuiset yritykset, työmarkkinoiden sääntely, korruptiovapaa julkinen hallinto, toimiva edustuksellinen demokratia sekä kattavat tulonsiirrot ja palvelut.
Suomen tila on monella tapaa myönteisempi kuin mitä ongelmiin, epäkohtiin ja uhkakuviin keskittyvästä julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
Suomalainen yhteiskunta tarjoaa kansalaisilleen edelleen toimivan arjen edellytyksiä.
Tutkimusten mukaan 2000-luvulla suomalaisten terveys on parantunut ja useimpien elinikä pidentynyt. Nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan ja heidän asiansa ovat tulleet näkyvämmiksi. Naisten asema on vahvistunut. Asunnottomuus on alentunut. Työhyvinvointi on lisääntynyt ja työmarkkinat joustavat.
Kansantalous on vaikeuksista huolimatta kehittynyt kohtuullisen hyvin. Poliittisista instituutioista eduskuntaan luotetaan eniten ja myös suomalaisten luottamus toisiinsa on kasvanut.
STM:n selvityksen mukaan hyvinvointialueet ovat järjestäneet sote-palvelut väestön kannalta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin kunnat aiemmin.
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin.
Samanaikaisesti on myös haasteita, esimerkiksi mielenterveysongelmia kokevien ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten sote-palveluiden järjestämisessä.
Hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne ja velvollisuus kattaa syntyneet alijäämät aikataulussa edellyttävät useilla hyvinvointialueilla mittavia sopeutustoimenpiteitä, myös Etelä-Pohjanmaalla.
On viisaiden päätösten aika, jotta voimme tarjota myös tulevaisuudessa kansalaisille lakisääteiset sote- ja pelastustoimen palvelut.