Tämä Järviseutu-lehden 84. vuosikerran 48. numero on viimeinen, jonka tekemisessä emeritapäätoimittaja Sari Heinilä on ollut täysipainoisesti mukana. Hän on todellakin täysinpalvellut, sillä on ollut tämän lehden päätoimittajana 25 vuotta. Allekirjoittaneesta tuli lehden päätoimittaja toukokuussa ja siitä lähtien olemme toimittaneet lehteä yhdessä. Sarin työtoveri olen ollut liki 15 vuotta.
Keväällä järjestimme lukijoille mahdollisuuden kysyä Sarilta ”ihan mitä vain”. Kysymyksiä tuli, mutta mieleeni jäi erityisesti Sarin kirjoittamat saatesanat juttuun, jonka julkaisimme 21.4.2021. Hän kirjoitti:
”Ihmiset eivät ota turhaan lehteen yhteyttä. Tämän asian, edellisen päätoimittajan Kullervo Raution neuvon, painoin mieleeni, kun 25 vuotta sitten tartuin päätoimittajan tehtävään Järviseudussa. Nyt voin todeta, että asia on juuri näin.”
Aika usein Sari on kuvaillut jotakin henkilöä sydämeltään sivistyneeksi. Se on enemmän kuin pelkkää koulusivistystä tai hyviä käytöstapoja. Se on toisen ihmisen kuuntelemista ja kunnioittamista sellaisena, kun hän on.
Onnekseni työurani varrelle on osunut toimittajakollegoita, joilta olen saanut matkaan tärkeitä elämänoppeja. Sari on heistä yksi. Kun hän on kuvaillut jotakin sydämeltään sivistyneeksi, en ole voinut olla ajattelematta, että hän itse on. Myös minä aion pitää mielessäni, hänen isänsä Kullervo Raution opin ihmisten kuuntelemisesta. Ottakaa lehteen edelleen yhteyttä. Se kertoo siitä, että lehti on teille tärkeä. Ilman teitä, ei olisi lehteä.
Toivotan Sarille hyviä eläkepäiviä ja samalla kiitän kaikesta siitä, mitä hän on minulle yhteisen 15 vuoden aikana ehtinyt opettaa. Sitä on paljon.
JOHANNA KATAJA