Sotien jälkeen suurten ikäluokkien tultua kouluikään opiskelupaikat eivät riittäneet kaikille.
Laki takasi kansakouluopinnot kaikille ja uusia kouluja rakennettiin. Perusopetusta laajempaa opetusta saadakseen piti pyrkiä oppikouluun, kunnes peruskoulu-uudistus 1970-luvun alussa teki siitä lopun.
Ennen toista maailmansotaa järviseutulaisten oli haettava oppikoulusivistystä Vaasasta tai Lapualta.
Vuonna 1943 Vimpeli perusti oppikoulun ja Lappajärvi 1945. Vuonna 1946 Alajärvi seurasi perässä ja syksyllä 1946 Järviseudulla aloitti kolme oppikoulua.
Järviseudussa toukokuun 22. päivä 1946 julkaistu lehti-ilmoitus kutsui Alajärven keskikoulun ensimmäiseen pääsytutkintoon kirkonkylän kansakoululle.
Oppikouluun pyrkimiseen liittyi jännitystä ja varmasti yhtä suuria tunteita kuin kansakoulun aloittamiseen.
Kasvamisessa oli otettava tavallista isompi askel, kun siirryttiin uuteen ympäristöön, saatiin uusia koulukavereita ja ryhdyttiin opiskelemaan uusia kouluaineita.
Jo pyrkiminen maksoi
Kouluun pyrkijöillä piti olla mukanaan paperia, kynä, mainetodistus ja viimeinen koulutodistus sekä 200 markkaa koulun sisäänkirjoitusmaksua varten.
Summa vastasi suurin piirtein tuon ajan työmiehen päiväansiota, nykyrahassa vajaat 20 euroa.
Ilmoituksessa pyrkijältä vaadittu mainetodistus tuntuu nykyään kovin vieraalta. Mainetodistuksessa kerrottiin, nauttiiko henkilö kansalaisluottamusta.
Todistuksen myönsi kirkkoherranvirasto tai siviilirekisterin pitäjä. Kansalaisluottamuksen menettämisseuraamus poistettiin rikoslaista 1969.
Äidinkieltä ja laskentoa
Oppikoulun pääsykoe oli kaksipäiväinen.
Ensimmäinen päivä aloitettiin sanelutehtävällä, laskutehtävillä ja päässälaskulla. Eväiden syönnin jälkeen ratkottiin laskennon sanallisia tehtäviä ja päivän lopuksi kirjoitettiin aine.
Toisena päivänä vuorossa olivat äidinkielen toistamiskoe ja laskennon sanalliset tehtävät.
Molempina päivinä pyrkijät antoivat raadille näytteen ääneen lukemisen taidoistaan.
Pääsykokeisiin valmennettiin koululaisia monella tavalla.
Tätä varten opaskirjan olivat laatineet vuonna 1952 Kauko Kyyrö ja Heimo Veijola. Suositusta kirjasta otettiin 18 painosta, viimeisin 1970 peruskoulu-uudistuksen kynnyksellä.
Oppikouluun pyrkivän oppaassa kerrottiin yleistä oppikoulun toiminnasta, pääsyvaatimuksista ja kaksipäiväisen pääsykokeen sisällöstä. Oppaan pääsisältö oli tietenkin edellisvuosien esimerkkitehtävät ja niiden oikeat vastaukset.
Uudet tilat ja lukio
Oppikoulu oli vanhemmilta merkittävä panostus lapsen tulevaisuudelle. Koulun lukukausimaksu, oppikirjat, ruokailut ja koulumatkat olivat merkittävä menoerä varsinkin monilapsisissa perheissä.
Alajärven keskikoulu aloitti toimintansa syksyllä 1946 pappilan renkituvassa. Oma uusi koulutalo valmistui syskyllä 1949 Esteharjun tontille.
Lukio aloitti Alajärvellä vuonna 1959 ja ensimmäiset ylioppilaat Alajärven valmistuivat laajennetusta uudesta koulusta keväällä 1962.
Alajärven yhteiskoulussa oli vuonna 1959 oppilaita 473 ja vuonna 1970 koulua kunnallistettaessa oppilaita oli 755.
Vielä 1950-luvulla noin 30 prosenttia ikäluokasta pyrki oppikouluun Alajärvellä ja 1960-luvulla ikäluokasta joka toinen pyrki oppikouluun.
Vielä 1960-luvun alussa koko Suomessa tilanpuutteen takia jäi pääsykokeen selvittäneistä 23 000 poikaa ja tyttöä ilman oppikoulupaikkaa.
Lähteet: Oppikouluun pyrkivän opas, Oppikoulun 50-vuotisvaiheet Alajärvellä, Järviseutu.
Matti Salmenkangas