Alajärveläinen Janika Harju kertoo joutuneensa toistuvasti ongelmiin poikansa Juliuksen koulumatkojen kanssa. Kehitysvammainen ja autismin kirjon poika on jäänyt useana aamuna ilman taksia, vaikka kyyti on sovittu toistuvaksi joka aamu samaan aikaan.
Juliuksen kyyti kuuluu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen solmimaan sopimukseen vammaisten kuljetuspalveluista.
– Taksin pitäisi olla pihassa joka aamu klo 6.25. Se on ilmoitettu vammaispalvelun kautta eteenpäin, eikä minun tarvitse erikseen sitä tilata. Silti jo useana aamuna autoa ei ole näkynyt, Harju sanoo.
Tilanne on aiheuttanut stressiä koko perheelle. Julius käy erityislasten aamupäiväkerhossa ja menee sieltä suoraan kouluun. Kun taksi ei tule, äiti joutuu viemään pojan itse. Tämä tarkoittaa omasta työstä myöhästymistä ja pojan rutiinien rikkoutumista.
– Erityislapselle on todella tärkeää, että asiat sujuvat samalla tavalla joka aamu. Kun minä vien hänet, hän ei enää meinaa lähteä taksiin seuraavana päivänä. Se on valtavan kuormittavaa pojalle, ja näkyy levottomuutena koulussa ja kotona, Harju kuvailee.
Aiemmin Julius kulki koulumatkat saman tutun kuljettajan kyydissä, mutta hyvinvointialueen tekemien muutosten myötä vanhempien ei enää ole mahdollista saada omaa vakituista taksia. Nyt kyydit hoituvat keskitetysti, eikä varmuutta ole, kuka kuljettaja milloinkin tulee. Tänä syksynä on mukaan tullut vaihtoehto, ettei tule kukaan.
– Sain kuulla, että Alajärvellä olisi ollut jopa vain yksi taksi hoitamassa kaikkia koulukyytejä. Se kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä, Harju toteaa.
Yksinhuoltajaäidille tekemätön paikka
Ongelma ei koske vain Harjun perhettä. Äiti kertoo tietävänsä monia erityislasten perheitä, joilla on ollut vastaavia kokemuksia.
– Yksi äiti sanoi osuvasti, että lapsi on oppivelvollinen, mutta hyvinvointialue estää omilla päätöksillään oppivelvollisuuden toteutumisen, Harju sanoo.
– Sain neuvoja ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, aluehallintovirastoon ja eduskunnan oikeusasiamieheen. En sitten tiedä, mikä olisi se oikea väylä saada asia kuntoon, huolestunut äiti pohtii.
Lisähaastetta tuo sekin, että palvelu on nyt muuttunut maksulliseksi. Perhe maksaa joka kuukausi noin 18 euron omavastuun kyydistä, joka ei aina toteudu.
– Summa ei ole iso, mutta periaate on tärkeä. On kohtuutonta maksaa palvelusta, joka ei toimi, Harju sanoo.
Tilanne on ajanut yksinhuoltajaäidin välillä kohtuuttomiin tilanteisiin.
– Olin itse sairaana kovassa kuumeessa ja taksi ei tullut. Se on mahdoton tilanne yksinhuoltajaäidille, Harju huokaa.
Koulua on tänä syksynä ollut vasta noin kuukauden verran, mutta kyyti on jäänyt tulematta jo kymmenenä aamuna.
Harju toivoo, että asiaan löydetään nopeasti ratkaisu. Hän kertoo ottaneensa yhteyttä henkilöön, joka vastaa hyvinvointialueella kuljetuspalvelun koordinoinnista. Siellä on levitelty käsiä todeten, että takseja ei ole.
– Sieltä lohduteltiin, että jossain kohtaa syksyä pitäisi helpottua, kun takseja tulee lisää. Syksyhän on jo pitkällä, äiti harmittelee.
– Tärkeintä olisi, että erityislapsilla olisi aina sama tuttu kuljettaja. Se loisi turvaa ja toisi rutiineihin pysyvyyttä. Nyt arki on epävarmuuden täyttämää, Harju alleviivaa.
Monimutkainen ongelma
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Jutta Paavola vammaisten ja työikäisten palveluista kuulee kyseisestä kyytiongelmasta toimittajalta ensimmäistä kertaa.
Hänen mukaansa asiaan liittyy useita eri toimijoita, jonka vuoksi kokonaisvaltaisen vastauksen antaminen on hänen mielestänsä haastavaa. Lyhyessä ajassa hän ei tavoittanut muita kuljetuspalvelusta vastaavia tahoja.
– Valitettavasti en ole tavoittanut kaikkia henkilöitä, jotka vastaavat asiasta. Tämä tekee kommentoimisesta vaikeaa. Mutta lähtökohta on, että jos myönnetty palvelu ei toteudu, asiakkaan kannattaa ottaa yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä ja reklamoida. Palvelu täytyy ehdottomasti saada kuntoon, Paavola painottaa.
Hän kertoo, että hyvinvointialueella on ollut haasteita kuljetuspalvelujen järjestämisessä, mutta asiaa pyritään jatkuvasti parantamaan.
– Tiedän, että kädet savessa tehdään töitä sen eteen, että järjestelmä toimisi paremmin. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, koska asiaan vaikuttaa monta eri tekijää, Paavola sanoo.
Palveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueen ison organisaation vastuulle on tuonut jo itsessään haasteita.
– Aiemmin kunnissa järjestetyt palvelut kilpailutetaan nyt laajemmin. Kun organisaatio on näin suuri, jotakin menetetään ja jotakin saavutetaan, Paavola toteaa.
Hänen mukaansa myös taksiuudistus on tuonut lisähaasteita.
– Kuljetuspalvelujen järjestäminen ei ole enää niin virtaviivaista, koska mukana on useita tekijöitä ja takseja ei vain ole riittävästi joka paikkaan, Paavola selittää.
Paavola kuitenkin lupaa, että yksittäisiin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti.
– Jos asiakas kokee, että palvelu ei toimi, on tärkeää viedä asia heti eteenpäin. Se pitää selvittää välittömästi ja löytää ratkaisu, palvelupäällikkö alleviivaa.
"Oppivelvollisuus pitää toteutua"
Alajärven sivistysjohtaja Vesa Kantola painottaa, että lapsen oppivelvollisuus pitää toteutua kokonaisuudessaan, vaikka vastuut kuljetusten osalta vaihtelevat.
Hän sanoo, että koulukuljetukset kuuluvat kunnan vastuulle, mutta aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvät kuljetukset ovat huoltajien vastuulla.
– En voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta lähtökohta on tämä, Kantola linjaa.
Kantolan mukaan osa erityislasten kuljetuksista aamu- ja iltapäivätoimintaan saattaa kuulua hyvinvointialueen vastuulle vammaispalvelujen kautta.
– Ihan yleisellä tasolla voin sanoa, että on mahdollista tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen ja sivistystoimen välillä, jos kyse on kaluston saatavuudesta. Jos tällainen asia tulee tietooni, keskusteluja voidaan käydä ja etsiä ratkaisuja, Kantola toteaa.
Hänen mukaansa kunnalle ei ole tullut tietoa siitä, että koulukuljetuksissa olisi ilmennyt häiriöitä.
– Mikäli koulukuljetuksissa on ongelmia, niihin puututaan heti. Tähän mennessä meille ei ole tullut tietoa, että häiriöitä olisi ollut, Kantola sanoo.