”Tämä on syy pysyä hal­li­tuk­ses­sa” – Mi­nis­te­ri Essayah avasi päi­vän­po­li­tiik­kaa Ala­jär­vel­lä Luo­ma-ahon lii­kun­ta­il­ta­päi­väs­sä

– Rata on tekninen ja haastava. Se soveltuu nuorista vanhempaan väkeen asti ja aloittelijoista jo taitaviin heittäjiin, Luoma-aho kuvailee.

Essayah piti paikalle saapuneille tervehdyspuheen, sekä lyhyen alkuverryttelyn ennen siirtymistä frisbeegolf-radalle. Ministerin oli tarkoitus olla avaamassa aamupäivällä myös Kauhajoen ruokamessuja. Vierailu jäi kuitenkin väliin, sillä Essayah osallistui aamulla tp-utvaan, joka on presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous.

Essayah ehti tuoreeltaan kommentoimaan ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) aamupäivällä julkaisemaa päätöstä, jonka mukaan Suomi liittyy Ranskan ja Saudi-Arabian valmistelemaan New Yorkin julkilausumaan Palestiinan kysymyksestä ja kahden valtion mallista.

Ministerin mukaan hallituksessa ei olla asiasta yksimielisiä. Hän jätti kolmen perussuomalaisten ministerin mukaisesti eriävän mielipiteen asiasta tp-utvan pöytäkirjaan.

– Julkilausuma menee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia pidemmälle, joten se ei edistä itse asiaa. Siellä on kohtia, joista osapuolten pitäisi sopia keskenään, kuten Oslon rauhansopimus on linjannut. Sen takia jätin eriävän mielipiteeni. Tässä ei kuitenkaan otettu suoraan kantaa Palestiinan tunnustamiseen, Essayah selventää.

Asia ei ministerin mukaan ole valmis eduskunnan käsiteltäväksi.

– Jos ajatellaan nyt esimerkiksi Palestiinan tunnustamista, niin sehän vaatisi nimenomaan hallituksen yksimielisyyden, että tämmöinen esitys voitaisiin tehdä.

Ministeri ei näe nyt syntynyttä tilannetta kuitenkaan sellaisena, että kristillisdemokraatit lähtisivät hallituksesta.

– Tämä on nimenomaan syy pysyä hallituksessa, ministeri painottaa.

Rasismikeskustelu ei horjuta hallitusta

Hallitusta on kritisoitu rasismin värittämistä ulostuloista. Essayah korostaa, että hallitus on toiminut johdonmukaisesti rasismikeskustelujen keskellä. Hänen mukaansa Suomessa tulee voida käydä kriittistäkin keskustelua maahanmuutosta, mutta se ei saa lipsua epäasiallisuuksiin.

– Me annettiin jo kesällä 2023 yhdenvertaisuustiedonanto, johon koko valtioneuvosto sitoutui. Myöhemmin linjattiin, että se koskee myös kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä. Olennaista on kuitenkin se, miten kansanedustajina käyttäydymme ja kunnioitamme toisiamme, Essayah sanoo.

Hän muistuttaa, että perustuslaki velvoittaa kansanedustajia arvokkaaseen käytökseen.

– Jos keskustelu muuttuu epäasialliseksi, se siirtää huomion pois itse asiasta. Näin torpedoidaan koko keskustelu, Essayah toteaa.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset nähdään hyvin usein eri puolilla arvokysymyksissä. Ministerin mukaan yhteistyö on kuitenkin sujunut ihan hyvin.

– Ei ole sen kummempaa ristiriitaa. Meillä on hallitusohjelma ja hallitusohjelman mukaisesti me etenemme näissä asioissa. Vaikka hallituksessa on neljä erilaista puoluetta, ei hallitusohjelma muuta puolueita yhdeksi ja samaksi, mutta se edellyttää puolueilta hallitusohjelman noudattamista ja siihen sitoutumista, hän selventää.

Maataloudessa näkyy merkkejä paremmasta

Ministerin oma tontti liittyy maatalouteen, jonka tilanne on viime vuosina ollut vaikea. Essayah kuitenkin näkee merkkejä paremmasta.

– Nuorten tuottajien aloitustukea haettiin enemmän kuin odotettiin, ja maidon sekä lihan hinnat ovat nousussa. Kesä on ollut erinomainen ja viljasato yksi parhaista, hän luettelee.

Hallitus on muuttamassa elintarvikemarkkinalakia ja helpottamassa nuorten viljelijöiden asemaa.

– Esimerkiksi nuoret tuottajat voivat nyt hakea peltojensa korvauskelpoisuutta, mikä helpottaa alkutaivalta, Essayah kertoo.

Luoma-ahon frisbeegolf-rata on toteutettu EU:n maaseuturahoituksen tuella ja talkootyön avulla. Tervehdyspuheessaan Essayah totesikin, että on puhumassa ikään kuin rahoittajan ominaisuudessa. Hän oli ilahtunut siitä, että rahoituksella on saatu aikaan käyttökohde, joka palvelee kaiken kuntoisia ja ikäisiä kyläläisiä myös nuoret huomioiden.

Hän muistutti myös, että Suomessa ollaan ikään kuin aina maaseudulla.

– Koko Suomi luokitellaan EU-luokituksessa 95-prosenttisesti maaseutumaiseksi maaksi. Olemme siis Euroopan unionin maaseutumaisin maa. Se miten me maaseudulla voidaan ja jaksetaan, ratkaisee sen, miten me koko Suomessa voidaan.

Ministeri yltyi antamaan aplodeja kylälle saatuaan tietää, että Luoma-aho on valittu Vuoden kyläksi vuonna 2019. Ministeriä ennen puheenvuoron käytti Luoma-ahon Kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Hilkka Luoma-aho. Hän kertoi kylätalon ja sen pihapiirin liikuntamahdollisuuksista. Rahoitusta on myöntänyt muun muassa Leader.

Ministeri hehkutti maaseuturahaston merkitystä ja muistutti, että sitä kautta myös maa- ja metsätalousministeriö on yksi merkittävä liikuntapaikkarakentaja.

– Esimerkiksi viime rahastoakaudella olimme kärkitekijä siinä, millä tavalla olemme saaneet maaseudun kuntiin uusia liikuntapaikkoja. Näillä liikuntapaikoilla halutaan osaltaan pitää kylät elävinä, Essayah sanoo.

Pienissä kunnissa ja kylissä usein mietitään, että minkälaisia varautumissuunnitelmia olisi hyvä tehdä. Essayah pitää maaseutua usein paremmin valmistautuneena kuin kaupunkeja, koska kylillä on totuttu siihen, että kauppa ei ole nurkan takana, eivätkä talot useinkaan ole pelkän sähkölämmityksen varassa.

Ministeri muistuttaa, että vesihuoltolain uudistus on tärkeä vesihuollon turvaamiseksi jatkossakin.

– Kotivarat, perunakellarit, polttopuut ovat monelle maaseudulla itsestäänselvyyksiä. Huolestuttavaa on kuitenkin vesiosuuskuntien väestön ikääntyminen, jolloin jatkajaa ei välttämättä löydy. On hirveän tärkeää kaiken kaikkiaan, että vesi-infra pysyy julkisessa hallinnossa.

Mutta parannettavaakin ministeri löytää. Hän on huolestunut siitä, että useiden kuntien sivuilta löytyy elintärkeitä tietoja vapaasti kaikkien luettavana.

– Meillä ollaan aika sinisilmäisiä edelleen vaikkapa infran suhteen. Kuntien sivuilta voi googlata, mistä löytyy vedenottamo ja johdot menevät tuolla ja tuolta löytyy sähköpääkeskus ja niin edelleen. Kaikkea ei välttämättä tarvitse kertoa näin avoimesti, ministeri huolehtii.

"Suurpedot kuuluvat luontoon, eivät pihoille"

Suurpetoihin liittyvä keskustelu nousi esiin myös Alajärvellä. Karhun ja suden kannanhoidollinen metsästys jakaa mielipiteitä, mutta ministeri Sari Essayahin mukaan sen harjoittaminen on välttämätöntä.

– Ehdottomasti pitää, koska meidän on varmistettava myös suurpetojen sosiaalinen hyväksyttävyys. EU-jäsenyyden aikana suurpetokannat ovat vahvistuneet merkittävästi ja esimerkiksi karhukanta on kolminkertaistunut, Essayah toteaa.

Hänen mukaansa Suomessa raportoitu karhukanta on tällä hetkellä noin 2 500 yksilöä, kun suotuisa suojelutaso on 1 400.

– Karhu ei siis ole uhanalainen, vaan hyvinvoiva laji, Essayah painottaa.

Suden kohdalla muutoksia on jo tehty. Asetusmuutoksen ansiosta vahinkojen sattuessa poistaminen voidaan kohdistaa koko laumaan, eikä yksittäiseen suteen. Ministeri sanookin, että tämä on mahdollistanut jo yli 20 suden poiston vahinkoja aiheuttaneista laumoista.

– Lisäksi metsästyslain muutos on valmistelussa, mikä mahdollistaa kannanhoidollisen sudenmetsästyksen ensi vuoden alusta lähtien, kun eduskunta on käsitellyt asian.

Karhun kannanhoidollinen metsästys puolestaan kaatui oikeusistuimessa valitusten vuoksi.

– Valittajan oikeussuojaa pidettiin niin korkealla, että toimeenpano keskeytettiin. Nyt odotamme hallinto-oikeuden ratkaisua. Budjettiriihessä sovittiin, että selvitetään myös valitusoikeuden tasoa Århusin sopimuksen valossa, Essayah kertoo.

– Näillä järjestöilläkin, jotka toimivat Helsingistä käsin, on varmasti oikeussuoja, mutta entä meidän itäsuomalaisten oikeussuoja. Meidän kohdallamme ei ole kyse pelkästään oikeussuojasta, vaan hengensuojasta. Siinä mielessä toivoisin, että näitä asioita ymmärretään vähän pidemmältä, ministeri toivoo.

Suden suotuisan suojelutason määrittely on ministerin mukaan parhaillaan käynnissä.

– On selvää, että suurpedot kuuluvat luontoon, mutta eivät ihmisten kotipihoihin, Essayah kiteyttää.

Alkujuhlallisuuksien jälkeen paikalle kokoontunut väki käveli hieman vajaan parin kilometrin matkan uudelle frisbeegolf-radalle, jossa ministeri pääsi heittämään avausheiton.

Hilkka Luoma-aho muistutti puheessaan Essayahin kävelytaustasta ja arveli, että väki pysyy varmuudella perässä, mutta se on eri asia, kuinka kaukana. Lahjaksi ministeri sai kyläyhdistykseltä muun muassa kylän logolla varustetun porrasharjan.