Ta­ri­na­ret­ki Lap­pa­jär­ven Hal­ko­saa­reen, tans­si­toi­min­taa 1930-lu­vul­ta lähtien - muis­te­lut jat­ku­vat On­ni­tu­val­la

Halkosaaressa järjestettiin taidekasvatusleiri vuonna 1994 ja leirille rakennettiin kiviuuni, jossa muun muassa poltettiin leirin savirahoja ja leiriläisten vyönsolkia. Uuni on yhä Halkosaaren rantapolun varressa. Kuva Tuija Ahola.
Halkosaaressa järjestettiin taidekasvatusleiri vuonna 1994 ja leirille rakennettiin kiviuuni, jossa muun muassa poltettiin leirin savirahoja ja leiriläisten vyönsolkia. Uuni on yhä Halkosaaren rantapolun varressa. Kuva Tuija Ahola.

Taide- ja kulttuurikeskus Onnintuvan syksyn ohjelman aloittaa tarinaretki Halkosaareen sunnuntaina 26. syyskuuta. Retken aikana tutustutaan Halkosaareen, siellä vuosien varrella tapahtuneisiin toimintoihin ja sen luontoon. Halkosaari on vuosikymmenten aikana ollut monenlaisten tapahtumien näyttämö ja monilla liittyy paikkaan vahvojakin muistoja. Halkosaari-muisteluja jatketaan retken jälkeen Onnintuvalla muistelutyöpajassa seuraavan viikon torstaina 30.9.

Halkosaaren asukkaana muistetaan vielä Matti Nisula perheineen. Matti Nisula oli kalastaja ja hänellä oli varsin mielenkiintoinen talo keskellä Halkosaarta. Tanssitoimintaa Halkosaaressa on ollut 1930-luvulta asti. Tanssilava on sijainnut eri paikoissa. Tunnetuimman muotonsa lava sai rakennusmestari Nestori Viinamäen suunnitelmasta, kun omaperäinen tanssilava erikoisine kattomuotoineen otettiin käyttöön toukokuussa 1961.

Tanssitoimintaa Halkosaaressa pyöritti Lappajärven Veikot useita vuosikymmeniä erittäin menestyksekkäästi. Halkosaarella oli tanssipaikkana hyvä maine. Siihen vaikuttivat monet seikat: luonnonkaunis ympäristö, keskeinen maantieteellinen asema, korkeatasoiset orkesterit, nimekkäät juhannusohjelmat, erittäin hyvä järjestys ja siisteys. Suosioon vaikuttivat tärkeänä osana myös toiminnanjohtajan organisointikyky sekä nuorison musiikkimaun ja ohjelmatoimistojen hyvä tuntemus.

Halkosaaren huvikeskuksessa syntyi myös yksi Suomen vanhimmista rockfestivaaleista, Tulivuorirock vuonna 1971. Tapahtuman yleisömäärä oli parhaimmillaan lähes 10 000 kävijää. Tapahtumassa ovat esiintyneet ulkomaalaisista yhtyeistä ja artisteista muun muassa Bay City Rollers, Dr. Feelgood, Manfred Mann’s Earth Band, Suzi Quatro ja Stray Cats sekä suomalaisen rockmusiikin parhaimmisto muun muassa Dingo, Hurriganes, Wigwam, Juice Leskinen, Eppu Normaali, Hanoi Rocks, Sleepy Sleepers.

Tanssien ohella tunnettua toimintaa Halkosaaressa on ollut kesäteatteri. Silläkin on pitkät perinteet. Halkosaaren kesäteatteri Antti Vartialan johtamana toimi vuodesta 1993 vuoteen 2017. Vuodesta 2018 kesäteatteritoimintaa vetämään tuli Kristian Hyyppä ja nimi muuttui Lappajärven kesäteatteriksi. Monia hienoja esityksiä on kesäteatteri Halkosaaressa katsojilleen tarjonnut.

Leiritoiminta liittyy myös vahvasti Halkosaareen. Moni muistaa nuorisosihteeri Antero Koivusen nuorisoleirit, kun Halkosaareen leiriydyttiin viikoksi telttoihin ja vietettiin ikimuistoisia kesäpäiviä ja -öitä monenlaisten leikkien ja kisailujen parissa. Huippuhetkiä olivat iltanuotiot.

Keväällä 1994 järjestettiin Halkosaaressa taidekasvatusleiri, jossa osallistujina olivat Lappajärven Lamminkylän ala-asteen ja Evijärven Särkikylän ala-asteen oppilaat sekä Kortesjärven kirkonkylän kolmasluokkalaiset. Opettajina leirillä oli taiteilijoita Suomesta, Tanskasta ja Islannista. Halkosaareen rakennetiin leirin aikana monenlaisia taideteoksia muun muassa Pahuuden käärme, Haavoittuneen enkelin temppeli ja Tuonelan lautta.

Halkosaari on myös paikka, jossa on tehty Suomen ympäristöliikkeen historiaa. Toukokuussa 1979 kansa Lappajärvellä otti ohjat omiin käsiinsä ja tukki Niskan sillalla Lappajärvestä Evijärven virtaavan Ähtäväjoen Välijoen kivipadolla. Lappajärven patokapinalla haettiin järven säännöstelylle rajoja. Lappajärvi-liike vaati, että järveä tulee hoitaa järven edun mukaisesti eikä voimatalouden etuja ajaen.

Retki aloitetaan Halkosaaren parkkialueelta Patokapinan muistomerkiltä sunnuntaina 26.9.klo 13. Sadesäällä retkeä ei järjestetä. Tarinaretki on maksuton ja osa Taide- ja kulttuurikeskus Onnintupa-hankkeen toimintaa. Hanke on saanut Leader-rahoitusta Aisapari ry:ltä.

TUIJA AHOLA

Ilmoita asiavirheestä