Umpihankihiihdon 18. maailmanmestaruuskisat järjestettiin 6. – 8-.2.2015 Pudasjärven Syötteellä. Alajärveläisväriä kisaan toi joukkue VALON NOPEUDELLA-TeknisetJapo/MertalaInnovations. Alajärveläisiä joukkueessa olivat Tomi Paavola ja Kimmo Koivisto. Alkuperäiseen joukkueeseen kuului myös Vesa Koivunen mutta hän joutui jättämän kisaan väliin sairastumisen vuoksi. Hänet korvasi joukkueessa menestyksekkäästi oriveteläinen Valle Teho. Muut joukkueen jäsenet olivat Asko Toropainen Sulkavalta ja Hannu Backman, Hollolasta. Kaikki joukkueen jäsenet ovat pitkän linjan multikuntoilijoita.
Umpihankihiihto on sekoitus erätaitoja, luonnossa liikkumista ja urheilua. Joukkue kuljettaa mukaan kaiken tarpeellisen selvitäkseen viikonlopun maastossa. Joukkueen rinkkojen paino oli lähtiessä 16-17 kg. Maastossa edetään lähes kolmimetrisillä eräsuksilla. Joukkue lähti maastoon myöhään perjantai-iltana leiriytyen yöleirissä maasto-olosuhteissa. Ensimmäisen siirtymän pituus oli noin 9 km. Kisassa on mahdollista startata vasta la-aamuna, jolloin metsässä ollaan vain yksi yö, mutta lauantain hiihtomatka on vastaavasti tuon perjantain siirtymän verran pidempi. Lauantaiaamuna joukkue jatkoi matkaa tehtäväreitille, jonka pituudeksi muodostui kaikkine vapaaehtoisine lisärasteineen 42 km. Pakollisia tehtävärasteja oli neljä ja niiden aiheina tänä vuonna oli etäisyyden arviointia maastossa, onnettomuuspaikan uhrien kiireellisyysluokitus, kasvien tunnistamista marjojen perusteella, sekä hajun perusteella täytyi tunnistaa erilaisia palavia nesteitä. Joukkueemme kiersi kaikki viisi lisärastia, joista saa lisäpisteitä mutta myös hiihdettävä matka lähes kaksinkertaistuu. Lauantaipäivän aikana saa käyttää toisten latua tai muuta uraa, jos siihen on mahdollisuus. Teiden käyttö on kuitenkin kielletty. Lauantaipäivän pisteiden perusteella startataan sunnuntai-aamuna pikataipaleelle jälleen maasto-olosuhteissa vietetyn yön jälkeen. Joukkue menestyi hyvin lauantaipäivän tehtävärasteilla ja pääsi maastoon jaetulta kolmannelta sijalta 3 minuuttia kärkijoukkueen perässä. Maalissa joukkue oli 5. Vähän hampaankoloon jäi lauantailta etäisyyden arvioinnissa saadut virheminuutit ja sunnuntain pieni suunnistusvirhe, joka kostautui hitaana reittinä. Joukkueita pääsi maaliin 56, kahden joutuessa keskeyttämään. Matkassa oltiin leikkimielellä eivätkä varusteet olleet varsinkaan painonsa puolesta huippujoukkueiden tasoisia. Asko mm kantoi mukanaan hirvenkäristystä, josta viisi miestä söi vatsansa täyteen lauantai-iltana Hannun pussimuusin kera. Lihaa jäi vielä ylimääräistäkin. Huippujoukkueet olivat matkassa alle 10 kilon rinkoilla. Maalissa rinkat punnitaan ja sen paino on oltava vähintään 8kg. Tämä varmaankin siksi, että kukaan ei lähde täysin vajaalla varustuksella liikkeelle maastoon turvallisuutta uhmaten. Pakollisia varusteita ovat mm. makuupussi, puukko, kirves, majoite ja saha. Lisäksi jokainen kantaa tarvitsemans aruuan ja juoman.vettä saa lumesta sulatettua sitten, kun leiritulet saadaan syttymään, joten sitä ei tarvitse kaikkea kantaa mukana. Joukkueella oli vahva yhteishenki ja hurtti huumori, joka väsymyksen keskellä antoi voimia. Kaikki löysivät joukkueesta oman roolinsa ja jokaista kannustettiin heikolla hetkellä. Tällaisessa pitkässä kisassa väsymys kulkee aaltoina ja väsynyttä ei saa ajaa ”piippuun”, vaan joukkueen jaksamista on osattava kuunnella.
Vaikka Järviseudullakin on hyvä lumitilanne, ei voinut kuin hämmästellä lumen paljoutta. Metsissä oli kauttaaltaan noin metrin verran lunta ja jostain päin oli mitattu jopa 1,8 metrin lumenpaksuus. Tuollaisessa lumimäärässä leirin perustaminen yötä varten on melkoinen haaste. Sukset jalassa ei pysty toimimaan ja ilman suksia upottaa paikoin nivusten syvyydelle. Vaatteet kastuvat ja toimiminen on raskasta pitkän hiihtopäivän jälkeen. Puiden valtavat tykkylumikuormat ovat kuitenkin ihastelun ja hämmästelyn aihe. Puut kantavat jopa 3-tonnisen lumikuormansa katkeilematta. Maastollisestihan Syötteen seutu on etenkin meille lakeuksien ihmiselle hämmästys. Vaaranousut jatkuvat ja jatkuvat vaikka hiihtää kilometritolkulla. Tämän vuoden kisassa olosuhteet sään puolesta olivat inhimilliset. Pikkupakkasessa saatiin matkaa tehdä. La-su –välisenä yönä aamuyöstä myrskysi ja tykkylunta putoili puista mutta myrsky taukosi aamun valjetessa. Joskus kisa on käyty yli -30 asteen pakkasessa ja silloin kyseessä on todellinen lisähaaste.
Joukkue kittää nimensä mukaisia sponsoreita!
Lisätietoa ja tulokset löytyy tapahtuman nettisivulta: http://www.umpihankihiihto.pudasjarvi.fi/