Soinin Paloperäntien varressa sijaitsee kuusi vakituisesti asuttua taloa ja kolme kesäasuntoa. Tie on noin 2,7 kilometriä pitkä ja sen varrella on myös iso sikatila, mikä tuo alueelle raskaampaa liikennettä.
Viime vuosina tie on kärsinyt huonosta kantavuudesta ja kapeista, yli 40 vuotta vanhoista, betonirummuista. Tie oli erityisesti kelirikkoaikaan kuoppainen ja mutainen. Nyt tie on ollut perusteellisen remontin kohteena.
– Vanhat kaiteet ja kapeat rumpurakenteet hankaloittivat isompien maatalouskoneiden kulkua, kertoo tiekunnan toimitsijamies Tapani Palomäki.
Remontin yhteydessä uusitaan ojat ja rummut ja pinnalle levitetään mursketta. Tielle on tehty keväällä 2023 kantavuusmittaus, jonka avulla on saatu selvyyttä rakenteen mahdollisiin kantavuuspuutoksiin. Mittaukset auttavat kohdentamaan murskemäärät juuri niihin kohtiin, joissa kantavuus on ollut heikointa.
– Näin tiekunta saa säästöjä, kun mittauksen perusteella tielle lisätään vain tarvittavat murskemäärät oikeisiin kohtiin. Lisäksi säästöjä saavutetaan vältettyjen korjauskulujen kautta, toteaa tiekunnan tieisännöitsijänä toimiva ja tien parannuksen suunnitellut Piia Pyhälahti Isännöinti- ja metsänhoitopalvelu KTP Palvelut Oy:stä.
Alun perin tiekunta haki Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselta avustusta perusparannukseen syksyllä 2023. Tuki oli kuitenkin vaarassa jäädä saamatta, sillä ely priorisoi silloin huonokuntoisia rumpuja ja siltoja. Tämän vuoksi tiekunta päätti lisäksi hakea avustusta rumpujen uusimiseen vuoden 2024 lopulla.
Tiekunnan yllätykseksi molemmat hankkeet hyväksyttiin toukokuussa 2025.
– En uskonut, että näin käy. Harvoin molemmat menevät yhtä aikaa läpi, Palomäki sanoo.
Yksimielinen prosessi
Tien perusparannuksen kustannusarvio oli noin 80 000 euroa ja putkisillan kustannusarvio noin 130 000 euroa. Ely-keskukselta saatava avustus kattaa 70 prosenttia tien ja 85 prosenttia sillan kustannuksista. Molemmissa hankkeissa kustannusarviot alittuivat.
Loppuosa rahoituksesta jakautuu puoliksi kunnan ja tiekunnan kesken. Tiekunnan osakkaiden kesken kustannukset jakautuvat yksiköiden suhteessa.
– Tieyksiköinti perustuu tien käyttöön. Tieosakkailla on erilaiset tarpeet tien käytölle ja nämä huomioidaan yksiköinnissä. Ajan tasalla oleva yksiköinti on tasapuolinen, sillä jokainen tieosakas maksaa tiekunnalle sen mukaan, kuinka tietä käyttää, Pyhälahti selittää.
Hankkeen työt käynnistyivät ennen juhannusta puiden kaadolla ja valmista tuli elokuun lopussa.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme hyvin aikataulussa. Hankkeiden tulee olla päätöksessä kaikilta osin marraskuun loppuun mennessä, Pyhälahti sanoo.
Koko prosessi on sujunut poikkeuksellisen yksimielisesti.
– Kyläläiset ovat olleet koko ajan samalla puolella. Ei ole tarvinnut äänestää kokouksissa, Palomäki kertoo.
Harvinaisen iso rumpu
Unto Kankaanpää asuu Paloperäntien varrella ja on tyytyväinen käynnissä olevaan parannushankkeeseen.
– Hienolla mielellä ollaan. Monttuja ja vesiongelmia on ollut. Nyt tämä parannus tuli kohdalleen, hän sanoo.
Kankaanpää uskoo, että hyväkuntoinen tie voi jopa vaikuttaa kylän tulevaisuuteen.
– Toki se on kyläyhteisölle iso juttu, kun liikenne toimii, eikä ole tuskaa ja pelkoa, pääseekö tiellä kulkemaan. Jos oikein toivotaan, saadaan joku uusi asukaskin tänne, mies jatkaa.
Myös Kari Uusijokela asuu tien varressa ja muistaa aiemmat huonot kelit.
– Kyllä se on ollut huono. Nyt on mukava mieli, kun tulee hyvä tie, hän sanoo.
Urakasta vastasivat Kaivu & Kuljetus R. Peura Oy:stä Sami Peura ja hänen isänsä Reijo Peura.
– Harvoin näin isoja rumpuja näillä seuduilla asennetaan. Soinissa ei tällaisia kovin usein tule vastaan, Sami Peura sanoo.
Rummun kokoon vaikutta muun muassa valuma-alue ja virtaama. Alueella on keväisin ja rankkasateilla noussut vesi pelloille. Uusi rakenne auttaa hallitsemaan virtaamia paremmin.
– Vanhoilla rummuilla vesi oli jo joskus lähellä nousta tien yli. Nyt pyritään varmistamaan, että se pääsee kunnolla kulkemaan, Reijo Peura kertoo.
Materiaalina on käytetty mursketta ja pois on viety savea sekä perusmaata. Vanhoille betonirummuille on jo löytymässä uusi käyttökohde.
– Näitä ei enää oikein valmisteta. Hyvä, jos niitä voidaan jatkokäyttää jossain muualla, Reijo Peura lisää.
