Oletko tutustunut Kansalliskirjaston digitoimiin vanhoihin sanomalehtiin? Se on verraton paikka etsiä tietoja ihmisistä, joista on lehdissä kirjoitettu ennen vuotta 1940.
Jos laitat hakusanoiksi pelkästään henkilön etu- ja sukunimen, esimerkiksi Albin Kesäniemi, saat tulokseksi paljon Albineja ja paljon Kesäniemiä, mutta et välttämättä sitä, mitä haluat. Mutta jos asetat sanat lainausmerkkien sisään "Albin Kesäniemi", voit onnistua. Saat linkit lehtien sivuille, joissa nuo kaksi sanaa esiintyvät peräkkäin.
Voit hakea tähänkin tyyliin: "Albin Kesäniemi" puolukat
"kirkkoherra Vartia"~2 Tällä haulla löytyy tuloksia, joissa lainausmerkkien sisään merkittyjen sanojen välissä voi olla (tilde-merkin ja) numeron osoittama määrä muitakin sanoja. Näin voit saada selville vaikkapa kirkkoherran etunimet.
Hakusanalla Lehtimäki saa paljon osumia kirjailija Konrad Lehtimäki (1883-1937). Sen pystyy estämään laittamalla miinusmerkin Konrad-sanan eteen: Lehtimäki -Konrad
Tiesitkö muuten, että Lehtimäki on vanhoissa sanomalehdissä paljon todellista kokoaan suurempi? Siitä on siis kirjoitettu paljon - jopa enemmän kuin monesta suuremmasta paikasta.
Tämän voivat lukea ansiokseen ne lukuisat lehtimäkeläiset kirjeenvaihtajat, jotka perinteisessä postissa lähettivät kirjoituksiaan lehtiin. Vuonna 1854 Lehtimäeltä aloitteli kirjoittelunsa Suomettareen kirkonisäntä Matti Sunell, 1860-luvulla Lehtimäen asioista kirjoitteli lautamies Kaarlo Kustaa Sunell, sitten Juho Hernesmaa ja Nikolai Lindroos.
Kirjeenvaihtajan kynään tarttuivat myös mm. kappalainen J. F. Olin, kiertokoulun opettaja Juho Nieminen, kunnallislautakunnan puheenjohtaja, lautamies Herman Mattinen ja monet, monet muut.
Kirjailija ja sanomalehtimies Niilo Kivinen oli tapaus erikseen; hän sekä kirjoitti Lehtimäestä sekä hyväksyi lehteen muitten laatimia kirjoituksia . Lisäksi hän romaaneissaan kuvasi taitavasti ja sattuvasti hyvin Lehtimäen näköisen pienen maaseutupaikkakunnan arjen elämää jossakin 1890-luvun Suomessa, nimet tietenkin muutettuina.