Syyskuussa julkaistut väestöennusteet kertoivat karua kieltään perusopetusikäisten lasten ja nuorten määrästä etenkin maaseutumaisissa kunnissa.
Syntyvyyden väheneminen näkyy myös Etelä-Pohjanmaan kouluissa ja kouluverkossa. Jo nyt Karijoen yläkoululaiset saavat oppinsa Kristiinankaupungissa ja entisen Lehtimäen kunnan yläkoulu lakkautettiin vuonna 2015.
"Yhteistyötä on tehtävä"
Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Esa Kaunisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, että tilanne on huolestuttava monen kunnan kohdalla. Kouluverkkoa on jo useassa kunnassa supistettu niin, että kouluja on jäljellä vain yksi.
Kaunisto korostaa, että koulupäätöksiä tehdessä tärkein huomioitava asia lain täyttymisen lisäksi on lapsen etu.
– Ei ole lapsen edun mukaista, jos ryhmä on kovin pieni.
Tilanteeseen Kaunisto näkee kaksi keinoa. Oppilaiden kuljettamisen tai nykyistä laajemman etäopetuksen.
– Perusopetuslaki lähtee siitä, että lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena eli perusopetusikäisillä tulee aina olla kelpoinen opettaja molemmissa päissä. En kuitenkaan näe, että tulevaisuudessa molempien tarvitsisi olla aineenopettajia, vaan lähiopettajana voi toimia esimerkiksi luokanopettaja. Substanssiosaaminen tulisi etänä ja paikalla oppilaiden kanssa olisi ammattitaitoinen pedagogi.
Nykyinen lainsäädäntö ei siis tällaista mallia mahdollista. Lakiin tulisi Kauniston mukaan tehdä muitakin muutoksia, jotka mahdollistaisivat kuntien nykyistä laajemman yhteistyön ilman euromenetyksiä.
– Nythän Järviseudulla ollaan tilanteessa, että Alajärven ja Vimpelin vuosien yhteistyö opetuksen järjestämisessä purkautuu. Vimpeli haki omaa lukiolupaa, koska jatkamalla yhteistyötä Alajärven kanssa molemmat lukiot olisivat menettäneet euroja.
Samalla purkautuu sopimus, jolla Alajärvi on toiminut myös Vimpelin perusopetuksen järjestäjänä. Tilanne johtuu siitä, että lähes kaikki Vimpelin lukion ja yläkoulun opettajat ovat yhteisiä.
– Tilanne on nurinkurinen, kun oppilasmäärien pienentyessä yhteistyötä pitäisi tehdä yhä enemmän. Mutta raha ratkaisee, etenkin tässä taloustilanteessa.
Kaunisto toivookin, että laki mahdollistaisi kepin sijasta porkkanan yhteistyön lisäämisestä.
– Pienet kunnat eivät pärjää yksin.
Hyvänä esimerkkinä uuden kehittämisestä Kaunisto mainitsee kuuden Pohjois-Savon ja yhden Keski-Suomen kunnan HUPA-hankkeen, jossa haetaan uusia tapoja etäopetuksen järjestämiseen.
– Toivottavasti hankkeessa löytyvät keinot leviävät käyttöön laajemmin.
Valtakunnallinen tilanne
Perusopetuksen yhdenvertaisuutta pienenevissä kunnissa pohditaan valtakunnallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti aiheesta seminaarin syyskuun lopulla. Myös Kaunisto osallistui tilaisuuden paneelikeskusteluun.
– Oman puheenvuoronsa aikana Åbo Akademin yliopisto-opettaja Siv Sandberg pohti, onko kuntaa, jos koulua ei enää ole. Se on kysymys, jota pitää miettiä, Kaunisto toteaa.
Isojen kaupunkien kouluissa oppilaita riittää, mutta niissä ongelmat ovat erilaisia.
Kaunisto toteaa, että tilanne on tiedetty kunnissa jo pitkään. Väestöennusteiden suunta on ollut laskeva jo vuosia.
– Ja vaikka ennuste on ennuste, eivät asiat tästä täysin muuksi muutu. Nyt on sopeuduttava ja etsittävä parhaat käytännöt. Päättäjiltä kunnissa pitäisi nyt löytyä rohkeutta etsiä ratkaisuja. Yhteistyö tulee väistämättä lisääntymään.
Alajärvellä rakennetaan uutta
Alajärven sivistysjohtaja Vesa Kantola toteaa, että pienenevä oppilasmäärä näkyy kaupungissa. Nyt yläkoulussa on vielä noin 130 oppilaan ikäluokkia, mutta viime vuonna lapsia syntyi enää 61.
– Kun nämä lapset menevät esikouluun, on ikäluokan koko enää puolet nykyisistä.
Muutos on ollut nopeaa. Vielä vuonna 2015 Alajärvellä syntyi 101 lasta.
– Nopea muutos tuo haasteita muun muassa koulurakentamiseen.
Alajärvellä aloitellaan uuden koulurakennuksen työmaata Paavolan koulun yhteyteen. Pienenevä oppilasmäärä on rakennushankkeessa huomioitu.
– Aluksi uuteen pääsevät oppilaat eskarista neljäsluokkalaisiin ja 5.–6.-luokkalaiset jatkavat 2014 valmistuneessa koulussa. Ikäluokkien pienentyessä oppilaat siirtyvät uuteen.
Paavolan koulun lisäksi Alajärvellä on vielä neljä kyläkoulua. Niiden oppilasmäärät pysyvät noin 40 oppilaassa 2030-luvulle saakka.
– Kouluverkkoon ei ole tulossa muutoksia lähivuosina. Yksi tarkastelun paikka on silloin, kun opettajien määrä vähenee kahteen.
Kantola peräänkuuluttaa valtiovallan vastaantuloa ja harmittelee, että rahoituslakien vuoksi Alajärven ja Vimpelin toimiva yhteistyö opetuksen järjestämisessä päättyy vuodenvaihteessa.
– Rahoituksessa ja myös asenteissa tarvitaan muutosta. Onko kunnan oma oppilaitos yhtä tärkeä kuin se, että kunnassa olisi useamman kunnan yhteisen koulun toimipiste? Yhteisiä opetuksen järjestäjiä tullaan jatkossa tarvitsemaan.
Taikakeinoja Alajärvelläkään ei oppilasmäärien laskiessa ole keksitty. Kantola toteaa toivovansa, että syntyvyyden osalta oltaisiin aallonpohjassa, josta suunta on ylöspäin.
– Mutta mitä muuta meillä on kuin yhteistyö? Tässä tilanteessa muuta mahdollisuutta ei ole.