Pääkirjoitus

Toisten lap­si­toi­veis­ta ute­le­mi­nen ei ole asial­lis­ta

Järviseutu

Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, talouteen, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin.

Taustalla voi olla terveydellinen tai elämäntilanteeseen liittyvä syy, aina puolisoa ei ole tai puolisoiden toiveet eivät kohtaa. Joskus lapsettomuuden syytä ei saada selvitettyä. Tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista sekä saavutettavaa tietoa ja tukea.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry perustettiin vuonna 1988 aikana, jolloin lapsettomuus oli monelle kokijalleen häpeä ja tabu. Tukea ja tietoa oli vain vähän saatavilla aikana ennen internetiä.

– Lapsettomuuden kokemus on monimuotoistunut 35 vuodessa. Nykyään tunnistetaan ja halutaan pitää esillä jokaisen oikeutta lapsitoiveeseen ja sen mahdollistumiseen. Lasta toivovat nais-miesparien lisäksi sateenkaariparit, vanhemmuuskumppanit sekä itselliset aikuiset, kertoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio toimitukseen saapuneessa tiedotteessa.

Juhlavuottaan viettävässä yhdistyksessä ollaan kiitollisia tietoisuuden kasvusta sekä lapsettomien tarinoista, jotka mahdollistavat aiheen käsittelyn ja helpottavat osaltaan ihmisten kokemaa häpeää ja syyllisyyttä. Lapsitoiveista ja tahattomasta lapsettomuudesta uskalletaan nyt puhua entistä avoimemmin. Aika moni tajuaa senkin, ettei toisten lapsitoiveista uteleminen ole asiallista, jos toinen ei itse ota asiaa puheeksi.