Pääkirjoitus

Toisten roskien sii­voa­mi­nen ja muut jalot tavat

Johanna Kataja
Johanna Kataja
Kuva: Tomi Kosonen

Viime aikoina on puhuttu paljon suomalaisten liikkumattomuudesta. Asia nousi arvovaltaisesti esille, kun presidentti Sauli Niinistö käsitteli asiaa valtiopäivien avajaispuheessaan. Ylös, ulos ja lenkille, Niinistö kannusti. Hänestä asiaan pitäisi suhtautua vakavasti. Suomalaiset ovat entistä huonokuntoisempia ja painavat entistä enemmän. Sillä on hänestä taas valtava yhteys paitsi fyysiseen terveyteen, myös henkiseen hyvinvointiin.

UKK-instituutti julkisti aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, jossa kerrottiin, että suomalaisten kestävyyskunnon rapistuminen on johtanut työvoimapulaan hyvää fyysistä kuntoa vaativilla aloilla.

Ja jopa lapset ovat hälyttävän huonokuntoisia. Move!-mittaustulosten mukaan neljällä oppilaalla kymmenestä fyysinen toimintakyky on niin puutteellista, että se vaikuttaa arjessa jaksamiseen. Eniten tähän ryhmään kuuluvia lapsia on maaseutumaisissa kunnissa. Tutkimuksessa oli 5.- ja 8.-luokkalaisia.

Lähikoulut on maaseudulla lakkautettu, koulukyydit ovat arkea. Iltojen liikuntaharrastukset vaatisivat taas uuden kyydin.

Asia on vakava, mutta kevennetään hiukan. Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta ovat ilmoittautuneet mukaan Ylen Miljoona roskapussia -tempaukseen. Se onkin erinomainen hanke. Maanantai-iltana täyttyi neljä roskapussia 4,3 kilometrin kävelyllä. Tänä suorituskeskeisyyden aikana on todettava, että kalorinkulutus oli suurempaa kuin tavallisella kävelylenkillä. Kyykkiminen teki tehtävänsä, sykekin saattoi nousta, kun pisti sen verran vihaksi. Kiinnostavin löytö oli Ikean ehjä juomalasi, tupakka-aski, nuuskarasia ja karkkipaperit tavallisimpia.

Ympäristö, keho ja sielu kiittivät lenkin päätteeksi. Roskaaminen toki itsessään on pelkkää typeryyttä.