Itsetuntemus ja sen kehittäminen on sitä, että kysyy itseltään, mikä on nyt epämiellyttävää? Tutkii omia reaktioitaan ja käyttäytymismallejaan hankalissa tilanteissa. Aina saa kysyä, mitä ihan oikeasti itselle kuuluu ja panostaa yleiseen hyvinvointiin eli lepoon, liikuntaan ja ravintoon. Asioista on lupa aina myös puhua työnohjauksellisesti luottamuksen ilmapiirissä.
Lepo on sitä, että antaa aikaa itselle ja kuuntelee, mitä sisin puhuu. Luvallista on aina vallitsevassa hetkessä myös löytää eri asioiden myönteisiä puolia ja tuulettaa iloisesti, kun oivaltaa asioiden pienetkin positiiviset signaalit. Se poikii luottamusta siihen, että hei me selvitään yksin tai yhdessä!
Luin erityisen mielenkiintoisen artikkelin eräästä työelämän kehittämisen erikoislehdestä, jossa aivotutkimuksesta vuonna 2005 väitellyt psykologi Ville Ojanen evästää työperäisestä stressistä kärsiviä sanomalla, että muutosta vastaan on turha taistella, koska emme voi muuttaa olosuhteita ja vallitsevia epävarmuustekijöitä, mutta itsetuntemustamme voimme kehittää ja vaikuttaa omaan mieleen.
Hän puhuu mentalisaatiosta ja sitä tapahtuu yleensä vuorovaikutuksessa. Kun tunnistaa omat tapansa toimia ja reagoida, silloin pystyy ottamaan vastuuta myös omasta käytöksestään. Itsetuntemus kehittää meissä tapaamme kohdata hankalat ja haasteelliset tilanteet ja on avain ammatilliseen vuoropuheluun ja lopulta työn iloon.
TIINA AKOMEAH