Luoma-ahon kylän historia ja kehitys ovat hyvin Eero Korkia-ahon muistissa.
93-vuotias Korkia-aho on nähnyt, miten aikanaan maatalousvaltainen Luoma-aho muuttui vuosikymmenien mittaan teollisuudesta eläväksi kyläksi.
- Sitä ei moni uskokaan, miten voimakkaasti kylä on kehittynyt. Suuria teollisuushalleja on rakennettu kahta puolen tietä.
Korkia-aho on asunut Luoma-aholla koko ikänsä ja ollut voimakkaasti viemässä kotikyläänsä eteenpäin.
Hän toimi kylätoimikunnan puheenjohtajana 28 vuotta. Noina vuosikymmeninä tehtiin muun muassa useita kyläkirjoja.
Luoma-aholle myös rakennettiin rivitaloja ja kaavoitettiin tontteja omakotitaloille. Niille oli tarvetta teollisten työpaikkojen lisääntyessä.
Hyvät muistot Korkia-tuvalle on jäänyt 1980-luvun alussa järjestetyistä sikajuhlista.
Ensimmäisenä kesänä juhliin varattiin 1 500 pääsylippua, mutta ne loppuivat kättelyssä, sillä väkeä tuli tuplaten.
- Ei se ihan kerhopoikain hommaa ollut, Korkia-aho naurahtaa muistellessaan juhlien järjestelyjä.
Korkia-aho toimi pitkään myös muun muassa Luoma-ahon nuorisoseurassa ja riistanhoitoyhdistyksessä.
Työuransa hän teki rakennustyön johtajana.
Kylätalolla neuvoskahvit
Lauantaina Luoma-ahon kylätalolla juodaan neuvoskahvit.
Tasavallan presidentti on myöntänyt Korkia-aholle kotiseutuneuvoksen arvonimen.
- Se on minulle erittäin mieluinen asia, Korkia-aho toteaa.
Mieluinen asia hänelle on myös uusi kylätalo, joka valmistui syksyllä 2020 nuorisoseuran tontille.
- Siinä oli tarmokkaita naisia ja innokas talkooporukka, joiden voimin kylätalo valmistui muutamassa kuukaudessa.
Tuore kotiseutuneuvos antaakin kotikylänsä aktiiveille suuret kiitokset monista vuosikymmenien varrella yhteisvoimin toteutuneista hankkeista.
Korkia-ahon neuvoskahvit juodaan Luoma-ahon kylätalolla 14.1. kello 16.
Luoma-ahon kyläyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Palmu luovuttavat Korkia-aholle arvonimen ja tasavallan presidentin avoimen kirjeen.
