Tutustu Jär­vi­seu­dun his­to­riaan ja pai­kal­li­siin il­miöi­hin!

Järviseutu
-

Normiarjen tuiskeessa ei aina ole aikaa pysähtyä lukemaan. Toivottavasti kesä tarjoaa sinulle hengähdystauon! Paikallishistoriaan liittyvät jutut ovat luonteva osa lehteämme. Kokosimme sinulle lukupaketin, joka antaa sinulle mahdollisuuden tutustua kotiseutusi historiaan ja paikallisiin ilmiöihin.

Saukonkylässä otettiin ensimmäisenä Suomessa autot bingo-palkinnoiksi. Markku Sillanpää oli bingojen monipuolinen puuhamies.
Saukonkylässä otettiin ensimmäisenä Suomessa autot bingo-palkinnoiksi. Markku Sillanpää oli bingojen monipuolinen puuhamies.

Bingo oli 1970-luvun alkuvuosina huippusuosittua ajankulua Suomessa, niin myös Alajärvellä. Bingoa järjestivät niin Alajärven Ankkurit kuin vaikkapa Alajärven ilmailukerhokin. Suurimmat yleisömassat keräsi kuitenkin Saukonkylän maamiesseura, jonka järjestämissä bingoissa väkeä oli parhaimmillaan tuhansia.

Urho Pessinen (vas.) myi järviseutulaisia rahkamattoja muun muassa Kilpisjärven K-halli Anttilaan, jonka johtaja Seppo Anttila myös kuvassa. Pessinen oli rakentanut pakettiautonsa katolle telineet mattoja varten.
Urho Pessinen (vas.) myi järviseutulaisia rahkamattoja muun muassa Kilpisjärven K-halli Anttilaan, jonka johtaja Seppo Anttila myös kuvassa. Pessinen oli rakentanut pakettiautonsa katolle telineet mattoja varten.
Kuva: Pessisen kotialbumi

Järviseudulla mattojen kudonta toi aikoinaan merkittävää lisätuloa satoihin perheisiin. Kutomoissa ja kodeissa valmistetut matot, kuten myös keinutuolimatot, kuvakudokset ja ryijyt, piti saada maailmalle asiakkaiden ostettaviksi. Tähän työhön tarvittiin kauppiaita.

Paavo Peltola on asunut Karstaperällä lähes koko ikänsä. Hän muistaa hyvin evakkojen tulon ja monet vaiheet. Taustalla yksi karjalaiskylän taloista, nyt tyhjillään.
Paavo Peltola on asunut Karstaperällä lähes koko ikänsä. Hän muistaa hyvin evakkojen tulon ja monet vaiheet. Taustalla yksi karjalaiskylän taloista, nyt tyhjillään.
Kuva: Erja Pekkala

Alajärven Karstaperällä on alue, jonka moni kyläläinen tuntee edelleen karjalaiskylänä. Savonjoki erottaa karjalaiskylän niin sanotusta Karstaperän vanhasta puolesta. Siellä asui perheitä, jotka olivat joutuneet sotaa pakoon Uukuniemen pitäjästä. Pesut, Kokot, Pesoset, Härkäset, Ikoset ja Pirhoset, onkohan tässä joukossa sinunkin sukulaisiasi?

Möksyn koulu on joskus ollut täynnä ääntä ja elämää. Nyt se seisoo hylättynä hankien keskellä.
Möksyn koulu on joskus ollut täynnä ääntä ja elämää. Nyt se seisoo hylättynä hankien keskellä.
Kuva: Saila Collander

Alajärvellä on lakkautettu 15 alakoulua vuosina 1964–2020. Joidenkin koulujen lakkauttamisesta väännettiin vuosia, joidenkin sulkeminen tapahtui vähin äänin. Moni vanhoista koulurakennuksista näyttää enemmän tai vähemmän ränsistyvän rauhassa, mutta toisenlaisiakin tarinoita on.

Viinankeittovälinet Saarijärven Lannevedellä 1930-luvulla.
Viinankeittovälinet Saarijärven Lannevedellä 1930-luvulla.
Kuva: Museovirasto /Hannes Hänninen

Vuonna 1945 Alajärven poliisi hävitti peräti 28 viinatehdasta, kirjoitti Järviseutu uutisessaan helmikuussa 1946. ”Melkein kaikista saatiin myös keittäjät kiinni ja tuomituiksi. Jos siis kaikesta päättäen viinankeitto on ollut yleistä, ovat myös viranomaiset olleet valppaita,” lehti kirjoitti.

Marraskuun aamupäivänä Pitkäkankaantiellä on aivan hiljaista. Suurimmaksi ja kauneimmaksi tituleeratun ikkunat suuntaavat Keskuskadulle. Tiedätkö sinä tämän talon tarinan?
Marraskuun aamupäivänä Pitkäkankaantiellä on aivan hiljaista. Suurimmaksi ja kauneimmaksi tituleeratun ikkunat suuntaavat Keskuskadulle. Tiedätkö sinä tämän talon tarinan?
Kuva: Johanna Kataja

Järviseudussa on myös oma paikallishistoriaan liittyvä juttusarjansa, nimeltään Ohikuljetut tarinat. Siinä pysähdytään erilaisten paikallisten kohteiden äärelle ja kerrotaan sen taustat. Yksi lukuisista esitellyistä kohteista on yllä näkyvä Pitkäkankaantien maamerkki.

Lahden messuilla vuonna 1973 Pekka ja Esko Salmenautio saivat mattokutomonsa osastolle arvovaltaisen vieraan, presidentti Urho Kekkosen.
Lahden messuilla vuonna 1973 Pekka ja Esko Salmenautio saivat mattokutomonsa osastolle arvovaltaisen vieraan, presidentti Urho Kekkosen.
Kuva: Erkki Salmenaution albumi.

Muistatko vielä ajan, kun Järviseutu oli sakeanaan mattokutomoita? Tai oletko edes tästä kuullut? Mattokutomoita oli parhaina aikoina pelkästään Lappajärvellä lähes sata. Tämä juttu johdattelee sinut aiheen pariin!

Dingo yöpyi Alajärvellä Kantakievarissa heinäkuussa 1985. Pihalla päivysti iso joukko faneja, joiden odotus palkittiin, kun soittajat siirtyivät keikkabussiin.
Dingo yöpyi Alajärvellä Kantakievarissa heinäkuussa 1985. Pihalla päivysti iso joukko faneja, joiden odotus palkittiin, kun soittajat siirtyivät keikkabussiin.
Kuva: Nina Pitkäaho

Dingo oli aikansa ykkösbändi! 1980-luvun puolivälissä, kun yhtye tuli Järviseudulle, oli nuoriso aivan sekaisin. Tässä jutussa mukana olleet muistelevat.

Ilmoita asiavirheestä