Lehtimäkeläinen Urho Kari ajelee edelleen asioille puukaasuautollaan. Alajärven keskustassa tämä mainio peli tavattiin muutama viikko sitten.
Urho Kari on muistellut Järviseutu-lehden kirjoitussarjassa menneitä aikoja ja myös puukaasuautoilu on ollut aiheena.
– Tavallisin näky puukaasuautojen kuormana oli aikoinaan halkokuorma. Huolellisesti kuivattu koivunhalko oli se käyttöenergia, minkä varassa toimi koko yhteiskunta. Kaikki rakennukset kaupungeissa ja maaseudulla lämmitettiin puulla. Junat toimivat puulla, samoin lähes kaikki autot. Kaikilla rautatieasemilla oli valtaisat halkovarastot, Urho Kari kirjoittaa Järviseutu-lehden sarjassa.
– Lehtimäeltä halot ajettiin pääosin Tuurin asemalle, josta ne junakyytillä jatkoivat etelän kaupunkeihin ja myös veturien polttoaineeksi. Jonkin verran halkoja kuljetettiin myös laivalla Ähtärinjärveä myöten Ähtärin asemalle. Laivarantaan ajettiin myös hevosilla talven aikaan. Vapo oli valtion omistama yhtiö ja sen nimi tulee sanoista valtion polttoaineyhtiö. Vapo hoiti pääosin halkokaupan.
– Me pojat huomasimme, että Tuuriin menevän kuorma-auton lavalla olevassa halkokuormassa oli usein lovi. Kuiva koivunhalko oli myös hyvää autojen polttoainetta. Se täytyi vain pilkkoa 5x5 cm pilkkeiksi. Niistä täytyi poistaa tuohinen osuus, sillä tuohesta syntyi tervaa kaasun sekaan, joka häiritsi moottorin toimintaa.
