Alajärven auringonkukka-ala lähes kymmenkertaistui vuodessa - trendikasvi ei ole täysin ongelmaton

Keltaisina hehkuvat auringonkukkapellot ovat tuttu näky tänä syksynä myös Järviseudulla.

Alajärven maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala vahvistaa sen, minkä moni on omin silmin havainnut: auringonkukan viljelyyn käytetty peltoala on lisääntynyt reilusti.

Vuonna 2022 auringonkukkaa oli Alajärvellä 32 hehtaarilla, nyt peräti 246 hehtaarilla.

Soinissa auringonkukkaa kasvoi viime vuonna vain neljällä hehtaarilla, tänä vuonna 16:lla.

Vimpelissä keltaisena helottaa 63 hehtaaria, kun viime vuonna vastaava luku oli 22 hehtaaria.

– Erikoiskasvipalkkio ja pohjoinen hehtaarituki ovat houkuttaneet viljelijöitä auringonkukan kasvattamiseen. Ne tuovat tukea reilut 200 euroa enemmän hehtaaria kohti kuin perinteiset rehunurmi ja kevätviljat, Kuoppala sanoo.

Ruokaviraston alustavan arvion mukaan auringonkukasta maksetaan tänä vuonna 612 euroa hehtaarilta. Summa voi elää ennen loppuvuoden maksatuksia.

– Viljelijät ovat lukeneet tukiohjeet tarkasti. Eurothan nämä päätökset ratkaisevat, Kuoppalaa viittaa muun muassa kohonneisiin tuotantopanosten hintoihin.

Ei korjuuvelvoitetta Ihmisten ja lintujen ravinnoksi, ruokaöljyn raaka-aineeksi ja lämmityspelletiksi käytettävä auringonkukansiemen tuleentuu vasta noin kuuden viikon päästä kukinnasta.

Kasvukausi jääkin näillä leveyksillä liian lyhyeksi kasvin hyötykäyttöä ajatellen.

Auringonkukalla ei ole korjuuvelvoitetta. Keväällä se, mikä kukista on vielä jäljellä, kynnetään maan sisään.

– Mielellään ei jätettäisi auringonkukkia talven yli peltoon törröttämään, sillä ne keräävät herkästi jyrsijöitä. Parempi olisi murskata kasvit heti kukinnan jälkeen peltoon. Silloin kyntökin onnistuu huomattavasti paremmin, Kuoppala toteaa.

Osa viljelijöistä viljelee auringonkukkaa saneerauskasvina, joka viljelykierron ansiosta kunnostaa peltoa.

Auringonkukan juuret työntyvät syvälle maahan sitä samalla kuohkeuttaen. Ja kun kasvi kasvaa kunnolla, siitä tulee massaa, joka maahan murskattuna parantaa maa-ainesta.

– Meillä auringonkukkaa ei ole kovin paljon maanparannuskasvina käytetty, Kuoppala tietää.

Viljelykierto on tullut tukiehdoksi uudelle ohjelmakaudelle ja auringonkukalla sitä voidaan tiloilla monipuolistaa.

. Kaunis vaan ei ongelmaton Vaikka auringonkukkapellot ovat viime viikkoina hehkuneet keltaisina todella isoilla alueilla, ei kyseessä ole täysin ongelmaton kasvi.

Jukka Kuoppala listaa "trendikasvin" huonoiksi puoliksi hitaan kasvun lisäksi rikkakasvien torjunnan hankaluuden.

– Auringonkukalle ei välttämättä ole olemassa oikeanlaista rikkakasvien torjunta-ainetta. Siitä saattaa tulla peltoon älyttömän hyvä rikkakasvipankki, jonka vaikutukset näkyvät pitkään. Ongelmia tulee etenkin, jos peltoon kylvetään myöhemmin viljaa.

Ongelmia saattaa piillä myös itse siemenessä.

Mitä suurempaa ja komeampaa kukkaa pelto pukkaa, sitä todennäköisempää on, että maahan on kylvetty rehuksi tarkoitettua siementä.

– Siinä ottaa kyllä ison riskin. Rehuksi tarkoitetussa siemenessä ei ole vaatimuksia rikkakasveille eikä hukkakauralle.

Pienempikukkaiset pellot taas on luultavasti kylvetty sertifioidulla ja siten turvallisella siemellä.

Ensi vuonna kukkameri saattaa aaltoilla harvemmassa paikassa.

Kuoppala sanoo kuulleensa huhua, että tulossa olisi tukimuutos, joka laskisi auringonkukan tukitasoa.

Kuoppalan mukaan auringonkukalle on olemassa vaihtoehtoja varsinkin maanparannus- ja saneerauskasveissa.

– Öljy- ja muokkausretikka, mailaset ja virnat, sinapit, kuminan ensimmäisen vuoden kasvusto tai näiden seokset. Vaikka kylvö- ja hoitokustannukset saattavat olla korkeammat, niiden vaikutukset maaperään ovat auringonkukkaa suuremmat ja kasvinsuojelu helpompaa.

Kirjaudu sisään

Alajärven auringonkukka-ala lähes kymmenkertaistui vuodessa - trendikasvi ei ole täysin ongelmaton

Haluatko lukea artikkelin?