Alajärvenkin yläkoulussa näkyy jännityksen lisääntyminen, mutta iloinen asia on, että nykynuoret puhuvat

Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet viime aikoina otsikoissa. Ongelmat ovat lisääntyneet määrällisesti ja sairaalapaikkojakaan ei tahdo riittää niitä tarvitseville.

Suomi on monella mittarilla maailman hyvinvoivimpia valtioita, mutta kuitenkin perusopetuksen oppimistulokset ja väestön koulutustaso ovat laskeneet jo muutaman vuosikymmenen ajan. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuvuodesta julkaisemasta Sivistyskatsauksesta käy ilmi, että lasku on ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa.

Miksi sitten nuoret voivat tänä päivänä niin pahoin? On perin selvää, että korona-aika vaikutti nuoriin kovalla kouralla. Ukrainan sota ja yleensäkin valtava tietotulva ovat monelle nuorelle vaikeita käsiteltäviä.

Yksinäisyys on noussut esiin yhtenä isona ongelmana. Koronan aikana oltiin pitkään eristyksessä kodeissa ja sieltä lähteminen sosiaalisiin tilanteisiin on ollut monelle nuorelle vaikea paikka.

– Kaikenlainen jännittäminen on lisääntynyt. Kun yksinäisyyttä on ollut jo valmiiksi, niin koronan jälkeen 18 hengen luokkaan tulo on vaikeaa, sanoo Alajärven yläkoulun koulukuraattori Sanna Korjonen .

– Nuoret ja lapset ovat 24/7 kaikista laitteista tulevan tietotulvan äärellä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet. Sosiaalisessa mediassa kaikki näyttävät hyvältä ja itselle voi tulla olo, että on jotenkin huono ja tylsä, Korjonen jatkaa.

. Kuntoutusluokka perustettiin nuorten avuksi Alajärven yläkoululla on haluttu tarttua aiheeseen hartiavoimin, jotta mahdolliset ongelmat pystytään tunnistamaan ja vaikuttamaan niihin erityisesti ennaltaehkäisevästi. Koululla toimii sekä yhteisöllinen että yksilöllinen opiskeluhuolto.

– Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvointi. Yksilöllisessä opiskeluhuollossa moniammatillinen ryhmä selvittää tuen ja palveluiden tarpeen, kun huoli oppilasta herää, kertoo erityisopettaja Marianne Saarela .

Saarela painottaa, että ennaltaehkäisyn tärkeimpiä työkaluja on hyväksyvä ilmapiiri.

– On tärkeää huolehtia siitä, että koulussa on mahdollista olla juuri sellaisena kuin on, vaikka olisi kokemus siitä, että on erilainen. Koko kouluyhteisössä tulee olla hyväksyvä ja positiivinen ilmapiiri niin, että tänne on kaikkien helppo tulla, alleviivaa Saarela.

Erityisopettajan, opinto-ohjaajan, koulukuraattorin ja terveydenhoitajan lisäksi oppilaiden avuksi on perustettu kuntoutusluokka, jossa työskentelee opettaja, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja ja koulunkäynninohjaaja.

Kuuden oppilaan kuntoutusluokka on tarkoitettu haastavimmille oppilaille, jotka tarvitsevat tiivistä tukea. Luokka on toiminut nyt Alajärvellä joitakin vuosia.

– Teemme perhetyötä ja vahvaa yhteistyötä tukitahojen kanssa. Tavoitteena on, että oppilas kuntoutuu takaisin perusluokkaan, mutta aina se ei ole mahdollista ja sitten mietitään yhdessä jatkotoimia, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Heli Åttman .

Koulun rehtori Vesa Kantola haluaa kiittää päättäjiä siitä, että koululle on ollut mahdollista perustaa näinkin moniammatillinen kuntouttava pienryhmä. Pienryhmä on auttanut lukuisia nuoria eteenpäin.

– Valtaosalla nuorista perusasiat ovat edelleen kunnossa. Opiskeluhuollon monipuoliset palvelut ja osaava henkilökunta mahdollistavat sen, että tarvittaessa meillä on valmiudet auttaa ja vastata kaikkiin tarpeisiin ja haasteisiin, mitä nuoret kohtaavat, rehtori jatkaa.

Koulun opiskeluhuollossa toivotaan, että viestiä siitä, mitä nuorille kuuluu, tuotaisiin vieläkin enemmän heidän tietoonsa.

– Teemme nuorten eteen töitä tosi paljon ja monella eri saralla. Kyselyistä huolimatta emme huomaa kaikkea ja olisikin tärkeää, että meille tulisi tietoon, jos nuorella on joku murhe tai haitta. Silloin pääsemme toimimaan ja vaikuttamaan asioihin, toteaa Korjonen.

. Nuorilla on huomattavasti matalampi kynnys tulla puhumaan ja hakemaan apua kuin ennen. Sanna Korjonen . Nykyään nuoret kertovat, mitä kuuluu Yläkoululla järjestettiin aiheen tiimoilta viime viikolla hyvinvointipäivä, jonka teemana oli ”Miten mulla menee”. Moniammatillisesta ryhmästä nousi selkeästi esiin se, että tänä päivänä nuoret ovat hyvin avoimia ja he myös kertovat, mitä heille kuuluu – myös ongelmista.

Avoimuuden arvellaan toisaalta myös jonkin verran näkyvän tilastoissa.

– Olen ollut kuraattorina pitkään ja muistan, kuinka ennen tapaamisiin tultiin mieluummin niin, ettei kukaan näe. Nyt oppilaat saatavat tulla välitunnilla kysymään, voiko tulla juttelemaan, kuraattori kertoo.

– Nuorilla on huomattavasti matalampi kynnys tulla puhumaan ja hakemaan apua kuin ennen. Se on totta, että ongelmia on nykyään enemmän, mutta kynnyksen madaltuminen myös vääristää tilastoja jollakin tapaa, hän jatkaa.

Kun joku kertoo, että minullekin tapahtui näin, se rohkaisee usein nuoria kertomaan omista ongelmistaan ja hakemaan apua. Hyvinvointipäivässä oli puhumassa kokemusasiantuntija Anni Ylkänen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Hän kertoi nuorille oman tarinansa kiusattuna oppilaana.

– Joukossa on välillä muutamia, joita ei kiinnosta ja he sanovat, että taasko tästä pitää puhua. Toisiin tarinani osuu ja uppoaa eli heillä on varmasti ollut samoja kokemuksia.

– Välillä puheeni koskettaa oppilaita, joiden haavat ovat niin kipeitä, että tilanteessa on hankalaa olla. Nyt en sellaista huomannut, mutta kaikki luokat kuuntelivat kyllä tarkasti.

Oppilaat olivat saaneet lähettää etukäteen ja nimettömänä kysymyksiä.

– Minulta kysyttiin, olinko kertonut vanhemmilleni teini-iän syömishäiriöstä ja myös sitä, onko siitä pakko kertoa. Anoreksia uskottelee, että näin on hyvä, eikä saa paljastua. Kun nuori kysyy asiasta, on hän tiedostanut, että ongelma on olemassa ja miettii, pitäisikö siitä kertoa, Ylkänen toteaa.

Kirjaudu sisään

Alajärvenkin yläkoulussa näkyy jännityksen lisääntyminen, mutta iloinen asia on, että nykynuoret puhuvat

Haluatko lukea artikkelin?