Jamin tulevat floristit valmiina Taitaja-finaaliin, opettajaa huolestuttaa alan huono vetovoima nuorten keskuudessa

Vuosittain järjestettävän Taitaja-kilpailun finaalissa on tänä vuonna vahva Jamin edustus.

Floristiikan mestaruudesta kilpailee kahdeksan opiskelijaa ja heistä neljä on Jamista.

Heistä veteliläinen Virpi Korkeasaari sai semifinaalin parhaat pisteet.

Muut finaaliin matkaavat ovat Tanja Cusnir Alajärveltä, Anna Vasalampi Kinnulasta ja Sirpa Korkeasaari Lappajärveltä. Virpi ja Sirpa Korkeasaari ovat siskokset.

Ammattitaidon SM-finaali järjestetään Espoossa 8.–11. toukokuuta.

Jamilta on ollut viimeksi edustus Taitaja-kisoissa vuonna 2017.

Lisää ammatillista itsevarmuutta Jamin finalistinaiset ovat työelämässä ja valmistuvat floristeiksi tänä keväänä. Työn ja valmistumiseen vaadittavien näyttöjen suorittamisen lisäksi he saavat kilpailuvalmennusta opettajaltaan Säde Alaselta .

Hän näkee Taitaja-finaalin hyvänä tapana kerryttää ammatillista itsevarmuutta.

– Paineensietokykyäkin siellä testataan, sillä kilpailijat ovat koko ajan esillä ja tekevät töitään yleisön silmien edessä.

Hermojen hallinta onkin yksi avaintekijöistä.

SM-finaali kestää maanantaista torstaihin. Päivien aikana tehdään monia erilaisia tehtäviä, joissa mitataan muun muassa tekniikan osaamista ja ideointikykyä.

– Myös värien käyttöä ja kokonaisvaikutelmaa arvioidaan, viime vuonna finaalissa päätuomarina toiminut Alanen kertoo.

Osviittaa tulevista loppukilpailutehtävistä kilpailijat saavat perjantaina, kun niistä julkistetaan etukäteistietoa.

– Tarkkoja speksejä ei etukäteen anneta, ne selviävät vasta paikan päällä. Etukäteen pitää harjoitella monenlaisia variaatioita, Alanen sanoo.

Kurejoen kukkasidontaluokassa onkin harjoiteltu monenlaisten kimppujen, asetelmien ja kukkakorujen tekemistä. Espoossa luvassa on myös yllätystyö.

. Luvassa jännittävä kokemus Finaaliin matkaava nelikko odottaa jännittävää ja ainutlaatuista kokemusta. – Jos olen itse tekemiseeni tyytyväinen ja pääsen omalle tasolleni, olen tyytyväinen, toteaa Virpi Korkeasaari.

Hän on koulutukseltaan puutarhuri ja on työskennellyt kymmenen vuotta veteliläisellä puutarhalla.

Kukkasidonnassa on paljon muistettavaa ja huomioitavaa esimerkiksi värimaailmasta, sommittelusta, tekniikasta ja kukkien ominaisuuksista.

– Oman paineensa aiheuttaa se, että tehtävään käytettävä aika on rajallinen, Anna Vasalampi muistuttaa.

Jamista valmistuu kevään ja kesän aikana todennäköisesti kahdeksan uutta floristia.

He ovat aikuisia ja työkokemuksensa ja aikaisemman koulutuksensa ansiosta suorittavat opintonsa 1,5 vuodessa.

Ala ei vedä nuoria Säde Alasen mukaan nuoria ei floristialalle juurikaan suuntaudu. Ilmiö on valtakunnallinen. Floristiikka-laji onkin nykyään Taitaja-kilpailuissa ikärajaton.

– Kukkakimppujen ja -asetelmien teko näyttää helpolta somessa jaetuissa kuvissa. Saatetaan ajatella, että miksi käydä koulua, kyllähän tuon nyt osaa kuka vain.

Alasen mukaan alan oppilaitoksissa on syytä miettiä, miten nuoret saataisiin houkuteltua opintojen pariin.

– Kyseessä on kuitenkin äärimmäisen luova ja monipuolinen ala, jolla on suurta imua etenkin aikuiskoulutuksen puolella.

Kukkakaupoilta Alanen perää erikoistumista ja uudistumista.

– Liian usein jämähdetään vanhaan eikä uskalleta uudistua. Maaseudunkin kukkakaupoissa on välttämätöntä, että asiat uudistuvat.

Esimerkkinä uudistuksista Alanen mainitsee ekologisuuden, joka valtaa alaa esimerkiksi kukka-asetelmissa ja hautajaiskukissa.

Vihreät arvot kuuluvat osaltaan floristiikan opintoihin.

Konkreettisena esimerkkinä ekologisuudesta kukkasidonnassa Alanen mainitsee kukkasiilin, kenzan, joka on korvaamassa epäekologisen kukkasienen asetelmissa.

– Toivon todella, että sieneen sidotut hautalaitteet häviävät hiljalleen markkinoilta ja että kukkakaupat tarjoavat täysin maatuvia ja ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja.

Kirjaudu sisään

Jamin tulevat floristit valmiina Taitaja-finaaliin, opettajaa huolestuttaa alan huono vetovoima nuorten keskuudessa

Haluatko lukea artikkelin?