Kaupungin puutarhurin toiveena muuttaa Alajärven paraatinäkymä kohti Aallon visiota: silloin katoaisivat perennat ja nurmikolle tulisi niittyä

Alajärven kaupungin puutarhuri Niina Jussinmäki on opiskellut työn ohessa AMK-hortonomiksi.

Hiljattain valmistuneessa opinnäytetyössään hän tutki Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelufilosofiaa ja luontosuhdetta sekä teki laati yleissuunnitelman Alajärven Aalto-keskuksen viheralueille.

– Aalto-keskus on merkittävä keskittymä keskellä kaupunkia, mutta sitä ympäröivä viher- ja puistoalue ei tuo tällä hetkellä lisäarvoa rakennuksille eikä arkkitehtuurille, Jussinmäki sanoo.

Alue on luokiteltu edustusalueeksi, eli se on pidettävä koko ajan moitteettomassa kunnossa.

Nykyinen yleisilme ei Jussinmäen mukaan vastaa edustusalueelle annettuja laatukriteerejä.

Esimerkkinä hän mainitsee kaupungintalon ja kirjaston pihoissa kasvavat perennat, joista monet ovat levittäytyneet hallitsemattomasti.

– Perennapenkit ovat paikoittain sekametelisoppaa, jotka eivät näytä hyvältä. Ne ovat myös työläitä hoitaa meidän rajallisilla resursseillamme.

. Perennat puuttuvat Aallon suunnitelmista Jussinmäki kävi opinnäytetyötään varten läpi Aallon tekemien suunnitelmien kasvilistaa ja huomasi, että arkkitehti ei ollut käyttänyt lainkaan perennoja – ainoastaan puita, pensaita ja köynnöksiä.

– Se on epäselvää, eikö Aalto halunnut käyttää perennoja vai eikö osannut. Perennojen käyttö saattoi olla tuohon aikaan vasta tuloillaan julkiseen rakentamiseen.

Juuri perennat ovat yksi suurista eroista Aallon tekemän viheralueiden yleissuunnitelman ja nykytilanteen välillä.

Jussinmäen omassa suunnitelmassa perennoja ei näy kaupungintalon eikä kirjaston pihoissa. Poistettavaksi hän esittää myös pensashanhikit ja erilaiset tuijat.

– Toivon, että kasvillisuus saataisiin siihen pisteeseen, mikä oli Alvarin näkemys. Istutukset olisivat massamaisia, kasvilajeja ei olisi hirveän paljon. Se toisi selkeyttä ja tyylikkyyttä.

Aalto-keskuksen puuston ja pensaiden tulevaisuus ratkeaisi kuntokartoituksen jälkeen. Oletettavaa on, että osa niistä jouduttaisiin poistamaan niiden iän ja kunnon takia.

. Alkuperäisen ajatuksen mukainen ilme Jussinmäen tekemässä yleissuunnitelmassa pyritään palauttamaan Aalto-keskuksen piha-alueille Alvar Aallon alkuperäisen ajatuksen mukainen ilme.

Puutarhuri esittää suunnitelmassaan uudistuksia, mutta haluaa myös säilyttää hyviä ja toimivia asioita, kuten laatoitusalueet, hyväkuntoiset puut ja pensaat sekä vuonna 2021 kirjaston edustalle uusitut istutusaltaat. Suurimmat muutokset nykyiseen liittyvät muun muassa alueen kulkureitteihin.

Aallon puistoihin ei suunniteltu leikkipaikkoja tai penkkejä.

– Puistot oli tarkoitus kokea seisten tai kävellen.

Jussinmäen yleissuunnitelmassa penkkejä kuitenkin on. Ne on ripoteltu alueella jo olevien kulkureittien varrelle sekä suunnitelmaan piirrettyjen tulevien reittien varrelle.

Yksi aaltomaisesti mutkitteleva uusi reitti kulkisi kirjastolta nurmikon poikki hautausmaata kohti, toinen kirjaston takaa kohti seurakuntataloa.

– Penkit aseteltaisiin niin, että jokaiselta olisi hyvä näkymä johonkin suuntaan.

Koska Aalto-keskuksen viheralueita risteävät kulkuväylät huolletaan katutraktorilla kesät, talvet, on niiden oltava vähintään kolme metriä leveitä.

. Lauta-aita pois blokkaamasta Toinen näkyvä muutos on valkoisen lauta-aidan poistaminen. Aitaa on erityisesti vanhan terveysaseman tontilla.

– Aita on alun perin suunniteltu rajaamaan tonttia, mutta nykyisellään se blokkaa osan viheralueesta ulkopuolelle.

Näkyvä muutos olisi myös kirjaston ja Kirkkotien välisen ison nurmikon muuttaminen osittain niityksi. Niitty toisi Jussinmäen mukaan alueelle Aallon korostamaa luonnonmukaisuutta ja luontoyhteyttä sekä lisäisi viihtyisyyttä.

Alvar Aallolle rakennus itsessään oli suunnitelmatyön tärkein elementti. Jussinmäki muistuttaa, että Aallon arkkitehtuurissa piha-alue huomioitiin rakennukseen kuuluvana merkittävänä osana.

– Ympäristö oli hänelle aina lähtökohtana suunnittelussa. Se, mitä näkyy rakennuksen ikkunasta ja miten rakennus sovitellaan ulkotilaan.

. Toiveissa rahoitus toteuttamiselle Niina Jussinmäen laatima yleissuunnitelma on siis opinnäytetyö, ei minkään virallisen tahon tekemä tilaustyö.

Siksi sen sisältämien ehdotusten toteutumisesta ei ole takeita.

– Toki toivon, että pääsisin tekemään yksityiskohtaisempaa puistosuunnitelmaa työohjeineen ja ajan myötä toteuttamaan asioita. Se vaatii kuitenkin päätöksiä ja rahoitusta.

Pienimuotoisia parannuksia esimerkiksi perennapenkkeihin puistopuolen työntekijät pystyvät tekemään vähitellen normaalin kunnossapidon yhteydessä.

Isommat muutokset, kuten uusien kulkureittien rakentaminen, vaativat konetyötä, aikaa ja rahaa.

– Myös Aalto-keskuksen rakennusten kaadot, salaojitukset ja sokkelit vaatisivat pikaista tarkastelua. Nyt kaadot ovat osittain rakennuksiin päin ja sade- ja hulevesien ohjaus on puutteellista.

Lapualla asuva Niina Jussinmäki on aiemmalta koulutukseltaan taiteen maisteri ja puutarhuri.

Hän on toiminut Alajärven kaupungin puutarhurina neljä vuotta.

Kirjaudu sisään

Kaupungin puutarhurin toiveena muuttaa Alajärven paraatinäkymä kohti Aallon visiota: silloin katoaisivat perennat ja nurmikolle tulisi niittyä

Haluatko lukea artikkelin?