Uutiset

Kohinalle kultaa ja kaksi muuta mitalisijaa Punaisen Tuvan viineille

Viinintuottaja Jussi Keijonen kertoo, että nyt palkituista viineistä Kohina ja Kupliva valittiin myös Suomen satavuotisjuhlavuoden virallisiksi viineiksi.
Viinintuottaja Jussi Keijonen kertoo, että nyt palkituista viineistä Kohina ja Kupliva valittiin myös Suomen satavuotisjuhlavuoden virallisiksi viineiksi.
Kuva: Erja Pekkala
  • Erja Pekkala

Kolme Punaisen Tuvan Viinitilan viiniä nousi mitalisijoille Vuoden viinit 2023 -kilpailussa. Yrittäjä Jussi Keijonen iloitsee olleensa positiivisesti yllättynyt siitä, että kaikki kolme kilpailuun lähetettyä tuotetta palkittiin.

Vuoden viinit -kilpailulla on pitkät perinteet. Kejonen kertoo, että tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös suomalaisilla marjaviineillä oli omat sarjat.

Kilpailuun osallistuivat Kupliva, Valkkari ja Kohina. Näistä Kohina saavutti kultaa punaviinisarjassa, Valkkari hopeaa valkoviinisarjassa ja Kupliva pronssia kuohuviinisarjassa.

– Kohinassa maistuu mustaviinimarja, aronia ja mustikka. Kaikki vesi on korvattu koivun mahlalla. Valkkari ja Kupliva saavat makunsa valkoviinimarjasta ja myös Kuplivassa on käytetty mahlaa veden sijasta, voittoisien viinien tuottaja kertoo.

– Halusimme lähettää kilpailuun tällaiset kuivemmat ruokaviinityyppiset viinit, Keijonen luonnehtii viinejään.

Punaisen Tuvan Viinitila aloitti toimintansa ensimmäisten joukossa kotimaisten viinien valmistajana heti, kun Suomen alkoholilaki sen salli vuonna 1995. Keijonen on tilan isäntänä jo toisessa polvessa. Hän kertoo, että kaikki tilan viinit valmistetaan kotimaisista raaka-aineista. Pyrkimyksenä on käyttää alle sadan kilometrin säteellä toimivia tuottajia.

– Olemme ensimmäinen alkoholin tuottaja Suomessa, joka on ansainnut Hyvää Suomesta -joutsenmerkin, hän myhäilee.

Aromi ja puhtaus arvossaan

Tilalla valmistuu vuosittain 30 000–40 000 pulloa erilaisia oman tuotekehityksen viinejä. Viinilaadusta riippuen valmistus kestää viidestä kolmeentoista kuukautta.

Keijonen sanoo, että he keskittyvät mieluummin kehittämään jo hyväksi havaittuja viinilaatuja kuin ideoimaan uusia. Syykin siihen on käytännöllinen.

– Useissa Euroopan maissa viinintuottajat saavat EU-tukia, mutta meillä Suomessa ei saada. Alkoholilainsäädäntö vaatii uusille tuotteille analyysejä, rekisteröinnin ja valvontaa, joista aiheutuu kuluja. Puhutaan tuhansista euroista.

– Verot ja veronomaiset maksut tekevät viinipullon hinnasta noin puolet, liköörin hinnasta 60 prosenttia ja väkevissä alkoholijuomissa vielä enemmän, selventää Keijonen kulurakennetta.

Punaisen Tuvan viinejä myydään sekä Alkossa että heidän omassa myymälässään. Merkittävää on myös oman tilausravintolan myynti sekä seudun erilaisten tapahtumajärjestäjien tilaukset.

Viinejä menee myös vientiin ja Keijonen kertoo, että ulkomaalaisia viininystäviä kiehtoo suomalaisten marjojen aromikkuus sekä kotimaisen tuotannon puhtaus.

– Meiltä menee eniten viinejä Saksaan. Ennen koronaa meillä oli suunnitteilla vientiä Kiinaan ja muuallekin. Panostusta lisätään vientiin nyt uudestaan, mutta se ei tapahdu nopeasti.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jaa artikkeli