Koko kylän yhteinen pissanäyte – jätevedestä pystytään tutkimaan lääkkeet, huumeet ja taudit

Alajärven vedenpuhdistuslaitos käsittelee jätevettä vuorokaudessa noin 800–1000 kuutiota. Laitokselle tulee keskustan kaava-alueen, Pekkolan, Hoiskon ja Luoma-ahon viemäriverkoston jätevedet sekä haja-asutusalueen sakokaivojen tyhjennykset ja Millespakan kiinteistön jätevedet.

Vedestä tehdään säännöllisesti perustutkimus, joka kertoo muun muassa typen ja fosforin määrän. Lisäksi mittauksien avulla määritetään jäteveden kemiallinen hapenkulutus, eli liuenneen orgaanisen aineen määrä ja veden mikrobien hapentarve.

Mittauksia tehdään puhdistusprosessin eri vaiheissa ja lopuksi tarkistetaan Räppäkin puroon ja sieltä Kurejokeen laskevan veden puhtaus.

– Vaatimukset ovat tiukat ja kriteerit pitää täyttää. Meiltä lähtevä vesi on puhtaampaa kuin Lappajärvessä, toteaa Alajärven kaupungin tekninen johtaja Jouni Hänninen .

Vaatimukset veden puhtaudelle ovat kiristyneet. Vesihuoltolaitoksen esimies Kari Vuorela kertookin, että laitoksella on tehty laiteinvestointeja, jotta raja-arvoissa pysyttäisiin. Vaatimuksena on jopa yli 90 prosentin tulokset.

– Olemme päässeet hyvin raja-arvojen alle. Meidän keskiarvot liikkuvat 97 ja 98 prosentin välillä.

Puhdistamon toimintaa valvoo ely-keskus ja mittauksia tekee kilpailutettu konsulttiyritys. Koronan jyllätessä kovimmillaan myös sen esiintymistä alueella tutkittiin.

. Suviseurat mykisti laitoksen Veden puhdistus tapahtuu pääasiallisesti luonnonmukaisesti mikrobien avulla. Apuna käytetään lisäksi kemikaaleja. Jos jäteveden mukana tulee suuri määrä polttoainetta tai esimerkiksi kemiallisia puhdistusaineita, bakteerit kuolevat ja puhdistusteho heikkenee.

Hänninen muistaa uransa ajoilta kaksi tapausta, joissa jouduttiin tekemään hartiavoimin töitä. 30 vuotta sitten laitokselle tuli aina tiettyyn aikaan öljyä. Se tappoi laitoksen koko bakteerikannan.

Hänninen oli kävellyt koko verkon läpi kylälle kaivoja haistellen ja johtolanko tutkien.

– Löysin kiinteistön, jonka kaivossa öljyä vaikutti olevan. Soitin palopäällikön katsomaan ja hän totesi, että no voihan siellä vähän olla.

– Pyöräytin kepillä trasselia kaivossa ja tuikkasin sen tuleen. Silloin palopäällikkökin oli samaa mieltä kanssani, Hänninen nauraa.

Vuonna 1996 järjestettyjen Menkijärven suviseurojen jätevedet saivat laitoksen bakteerit hengiltä täydellisesti. Silloin apua jouduttiin hakemaan naapurikunnasta.

– Asuntovaunujen kemiallisten vessojen jätevedet tuotiin meille ja koko laitos meni mykäksi.

– Kaikki vedet olivat mustia. Jouduimme uusimaan bakteerikannan hakemalla Vimpelistä läjän lietettä, millä prosessi saatiin taas käyntiin, Hänninen kertoo ja viittaa mustilla vesillä laitoksen vesialtaaseen, jossa tarkkaillaan puhdistetun veden näkösyvyyttä. Se kertoo, milloin prosessissa on vikaa ja vesi sameutuu.

. Fasaani ja markan seteleitä Jäteveden mukana laitokselle on vuosien saatossa kantautunut mitä ihmeellisimpiä asioita. Aikoinaan prosessin alkupäässä oli viiranauha, jonka läpi jätevesi virtasi ja tuohon nauhaan jäi kaikki vettä sakeampi.

Miehet muistelevat, mitä kaikkea sitä on tullut nähtyä. Leluja, paitoja, kännyköitä, miljoonia vanupuikkoja, hameita ja tekohampaat tulevat ainakin mieleen ja erilaisia menyitä saisi kokoon perunoista, nakeista sun muista ruoka-aineista.

– Kerran vielä markka-aikaan ihmeteltiin revittyjä viidenkympin ja kympin seteleitä, Hänninen muistaa.

– Kyllä se fasaani taitaa merkillisin asia olla, mikä tänne on tullut, Vuorela miettii.

Lintu ei siis juossut pihamaalla, vaan se oli sukeltanut viemäriputkesta.

Miehet muistuttavatkin, että asukkaiden pitäisi sisäistää, että vessan pyttyyn ei pitäisi laittaa mitään muuta kuin se mikä on kertaalleen syöty ja juotu.

– Vessapaperia ja pesuvettä saa laittaa myös, mutta ei mitään muuta, Vuorela neuvoo.

– Kaikki väärä aines, mitä viemäriin laitetaan, näkyy meidän puhdistustehoissa, lisää Hänninen.

Ennen tekniikan uusimista laitokselta lähti vuosittain 25 000 kiloa jäteveden mukana tullutta ja sinne kuulumatonta materiaalia. Nyt määrä on pudonnut 5 000 kiloon – ei kuitenkaan sen vuoksi, että kansalaiset olisivat muuttaneet tapojaan.

– Nyt on välpät, joihin tavara pysähtyy. Ne pestään ja sitä kautta hyödynnetään kaikki liukeneva biologisessa prosessissa ja jäljelle jäävä lähtee Millespakan kautta Westenergyn jäte-energialaitokselle, Vuorela kertoo.

Muuttunut maailma on vaikuttanut myös jätevedenpuhdistuslaitoksen arkeen. Uusimpana hankintana on oma aggregaatti, jolla varaudutaan sähkökatkoihin.

Laitoksella on päällystön lisäksi kolme työntekijää. Jokainen on saanut hepatiittirokotuksen ja puhdistamoon meno vaatii suojavarusteet.

– Meillä on kameravalvonta ympäri vuorokauden. Laitoksen toimintaa valvotaan erillisestä rakennuksesta. Suojavarusteita tarvitaan, koska tuollahan ne kaikki taudit mukana kulkevat, Vuorela summaa.

. Jätevesi kertoo ihmisten elintavoista Kuten yllä todettiin, Alajärvellä jätevedestä tutkitaan perussetti ympäristöä kuormittavista aineista, kuten yleensäkin Suomessa toimitaan. Jäteveden tutkimisessa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

Yhteiskuntaa olisi mahdollista tarkkailla samaan tapaan kuin lääkäri tarkkailee potilastaan. Jätevesistä voitaisiin selvittää viemäriverkon alueella asuvien elintapoja, alkoholin ja tupakan kulutusta, ravitsemustilaa, raskauksien määrää, terveyttä ja sairauksia sekä ihmisten stressin määrää ja yleisemmin ympäristön tilaa.

Sairauksista selviäisi muun muassa eräiden syöpämuotojen esiintyminen, suolistosairauksia ja epidemioita, kuten korona. Suomen jäteveistä on etsitty myös poliovirusta yli 60 vuoden ajan. Koronatutkimusta tehdään kansainvälisesti tuloksia vertaillen.

Alkoholinkulutuksesta jätevesitutkimus on antanut jopa luotettavamman kuvan kuin haastattelututkimukset tai myyntiraportit. Tuloksissahan näkyy myös laiton alkoholi laillisen ohella.

Tupakointi on ollut tutkimusten mukaan hyvin samansuuruista arkena ja viikonloppuisin. Mittausten avulla on pystytty arvioimaan tupakoivien osuutta väestössä ja jopa poltettujen savukkeiden määriä.

Tutkimuksissa paljastuisi sopivia indikaattoreita käyttämällä myös hygieniatuotteiden ja keinotekoisten makeutusaineiden käytön määrä.

Aivan kuten virtsanäytteistä, jätevedestä voidaan selvittää myös se, minkälaisia huumeita ja kuinka paljon kylillä käytetään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee jätevesitutkimusta, jonka väestöpohja käsittää nykyisin lähes 60 prosenttia koko Suomen väestöstä. Huumeiden käyttöä mitataan parillisina vuosina suurimpien kaupunkien ja niiden lähialueiden puhdistamattomasta jätevedestä. Vuonna 2018 mukaan otettiin myös Seinäjoki.

Jäteveden mukana kulkee myös suuri joukko erilaisia haitta-aineita, joiden esiintyminen kuvastaa viemäröintialueen asukkaiden kulutus- ja käyttäytymistottumuksia, alueella olevaa teollisuutta sekä maankäyttöä.

Metalleja pääsee jätevesiin teollisuuden lisäksi esimerkiksi terästuotteista, autojen pesusta, yksityisestä käytöstä kuten kosmetiikasta, hulevesien mukana pinnoilta, ihmisten käyttämästä ravinnosta ja kaatopaikkojen suotovesistä.

. Lähteenä artikkelissa on käytetty:

https://www.duodecimlehti.fi

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 58/2018: Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä.

THL: Jätevesitutkimus: väestötason huumeiden käyttö

Kirjaudu sisään

Koko kylän yhteinen pissanäyte – jätevedestä pystytään tutkimaan lääkkeet, huumeet ja taudit

Haluatko lukea artikkelin?