"Kummallinen rustinki", totesi kirkkoherra Johansson nähdessään puhelimen – Toivo Kivipelto kirjoitti Alajärven Puhelinosuuskunnan historiikin

Opetusneuvos Toivo Kivipelto on kirjoittanut Alajärven Puhelinosuuskunnan 100-vuotisesta taipaleesta historiikin.

Kivipelto on kiteyttänyt historiikkiin puhelinosuuskunnan toimintaan vaikuttaneita merkittäviä vaiheita vuodesta 1895 lähtien osuuskunnan perustamiseen ja siitä tähän päivään saakka.

Kivipelto pitää lähteitä erittäin tärkeinä historian kirjoittamisessa.

– Historiikin kirjoittamisessa suurimpia vaikeuksia tuotti osuuskunnan alkuaikojen lähteiden löytäminen.

Alkuperäislähteitä ei ollut saatavilla vuodesta 1935 vuoteen 1945.

Kivipelto kertoo, että sanomalehdistöstä on kuitenkin ollut apua: niistä on hänen mukaansa löytynyt yllättävän paljon tietoa.

Lähipäivinä julkaistavan kirjan nimi "Kummallinen rustinki" on peräisin Alajärven ensimmäisen kirkkoherran Jonatan Johanssonin lausunnosta, kun hän näki ensimmäisen kerran puhelimen Alajärvellä vuonna 1895 kruununvouti Frithiof Laguksella .

Kivipellon mukaan rustinki on vanha sanonta Alajärvellä, ja se tarkoittaa jonkinlaista kapistusta.

Osakeyhtiöstä osuuskunnaksi Nykyinen Alajärven Puhelinosuuskunta perustettiin 11. elokuuta vuonna 1922. Ennen nimen vakiintumista yrityksestä käytettiin kolmeakin eri nimeä, mutta nykyinen nimi rekisteröitiin virallisesti vuonna 1923.

Ennen vuotta 1923 yritys oli osakeyhtiö.

Kivipellon mukaan osakeyhtiöstä siirryttiin osuuskunnaksi, koska ihmisten oli siten helpompi liittyä siihen. Hän jatkaa, että osakeyhtiön osakkeiden ostaminen vaati varallisuutta. Kivipelto korostaa myös, että osuuskunta oli enemmän kansanvaltainen.

Japon nykyisen toimitusjohtajan Toni Harjulan mukaan yritystä arvostetaan siitä, että sen toiminnan taustalla näkyy edelleen osuuskunnan aatteet.

. Suuria muutoksia Puhelinosuuskunnan toiminnan alkaessa tärkeimpiä tehtäviä oli puhelinlinjojen vetäminen, ja jo vuonna 1922 valmistui puhelinlinja Alajärveltä Lapualle.

1950-luvulla tapahtui puhelinliikenteen automatisointi ja myöhemmin sitten digitointi. Kivipellon mukaan nämä olivat tärkeitä teknisiä muutoksia.

Vähän ennen vuosituhannen vaihtumista tapahtui suuri muutos, kun matkaradiot ja tietokoneet saapuivat.

– Toiminnan luonne muuttui täydellisesti, kun lankapuhelintoiminta alkoi vähenemään, Kivipelto toteaa.

Parhaimmillaan, 1990-luvun lopulla, Alajärven Puhelinosuuskunnan verkossa oli yli 4000 lankapuhelinta.

Kivipellon mukaan 2000-luvulla rakennettiin aluetietoverkko, jolloin toiminta laajeni myös naapuripitäjiin.

– Aluetietoverkko rakennettiin nopeasti Vimpeliin ja Lappajärvelle, ja ennen pitkään myös Evijärvelle asti. Myös matkapuhelinmastoja alettiin rakentamaan.

Kivipelto toteaa, että viime aikoina keskiössä ovat olleet kaapelointi ja valokuituverkkojen laajentaminen.

. Tulevaisuuden näkymät Harjula kertoo, että Alajärven Puhelinosuuskunnan lankapuhelintoiminta lopetettiin viime vuonna. Alajärven nykyisessä kaupungissa oli siis tarjottu lankapuhelintoimintaa 99 vuotta.

– Se tuote, jonka takia puhelinosuuskunta perustettiin, on loppunut tykkänään. Eli jos me emme olisi koko ajan kehittyneet, nyt olisi kirjoitettu, että Alajärven Puhelinosuuskunta lopetti toimintansa, Harjula kiteyttää.

Harjula kertoo, että hallinnollisesti suurin haaste tulee olemaan se, että osaavia tekijöitä saataisiin myös tulevaisuudessakin taloon. Toisena haasteena hän pitää kaupungistumista.

– Haluamme osuuskuntana olla mahdollistamassa sitä, että elinvoimaisuus ja kilpailukykyisyys säilyisivät maaseudulla, jotta ihmiset viihtyisivät täällä.

Kirjaudu sisään

"Kummallinen rustinki", totesi kirkkoherra Johansson nähdessään puhelimen – Toivo Kivipelto kirjoitti Alajärven Puhelinosuuskunnan historiikin

Haluatko lukea artikkelin?