Seinäjoen museot sai alkuvuonna haltuunsa merkittävän arkeologisen esinelöydön, Lappajärveltä löytyneen ristiretkiaikaisen linturiipuksen.
Esine löytyi jo 1960-luvulla Lappajärven Pentinniemessä sijainneelta lehmilaitumelta. Linturiipus pysyi vuosikymmenet löytäjänsä hallussa, kunnes se lopulta luovutettiin löytötietoineen alueelliselle vastuumuseolle tammikuussa 2023.
Seinäjoen museoiden arkeologi Janne Rantanen toimitti linturiipuksen Museovirastolle, jossa se liitetään osaksi kansallista arkeologista esinekokoelmaa.
Siipensä laskostanut koppelo
Lappajärven linturiipus on tyyliltään plastinen ja kuvaa siipensä laskostanutta koppeloa.
Riipuksessa on seitsemän reikää puuttuvia linnunjalkaheloja varten. Lappajärven linturiipukselle tunnetaan vain yksi läheinen vastine, kuuluisa Uhtuan linturiipus, joka edustaa ristiretkiajan permalaista esinekulttuuria karjalaisvaikuttein.
Uhtualta vuonna 1893 löytynyt linturiipus päätyi Kansallismuseon kokoelmiin Kustaa Vilkunan myötävaikutuksella vuonna 1927, niin ikään vasta vuosikymmeniä löytymisensä jälkeen.
Lappajärven ja Uhtuan riipukset ovat todennäköisesti olleet osa naisen korustoa, muiden myöhäisrautakautisten linturiipusten tavoin. Ne on valmistettu aikavälillä 1000—1200 jaa.
Arkeologi Janne Rantanen huomauttaa, että Lappajärveltä löytynyt esine on tieteellisestikin merkittävä, sillä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun asutushistoriaa valaiseva arkeologinen löytöaineisto on erityisen niukkaa juuri myöhäisrautakauden osalta.
Lappajärven linturiipus ja muutama vuosi sitten Alajärveltä löytynyt ristiretkiaikainen, karjalaistyylisen emännänpuukon kahva voidaan tulkita todisteiksi alueella olleesta kiinteästä asutuksesta.
Myöhäisrautakauteen ajoittuvia, säilyneitä asuin- tai hautapaikkoja ei Järviseudulta toistaiseksi tunneta.