”Noniin, parijonoon ja lompsa käteen!” – näin sitä ennen meilläkin matkustettiin

Tarve liikkua paikasta toiseen on kasvanut yhteiskunnan kehittymisen myötä. Kauan sitten paikkakuntaa vaihdettiin kävellen tai veneellä.

Ennen matkustettiin, koska se oli elämisen kannalta välttämätöntä, nykyisin on varaa matkustaa myös huvikseen.

Meidän diginatiivi nuorisomme tuskin osaa kuvitella miten matkustaminen ylipäätään on voinut olla mahdollista. Olkoon tämä juttu valistukseksi juuri heille.

Jo aikojen alusta ihminen on kulkenut vesitse. Historia kertoo Itämeren kauppalaivoista jo 700-luvulta lähtien.

Kun laivat alkoivat kulkea säännöllisemmin höyryn voimalla 1800-luvulla, se tarjosi mahdollisuuden joukkoliikenteen synnylle, ainakin rikkaiden tarpeisiin.

Maata pitkin kuljettiin kävellen tai hevosella, kunnes rautatieverkostoa alettiin rakentaa 1860-luvulla.

Linja-autoliikenne alkoi yleistyä 1900-luvun alusta lähtien, lentoliikenne vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Aikataulut lehdestä Laivojen, junien ja linja-autojen aikatauluja sai lukea viime vuosisadan alussa sanomalehdistä.

Esimerkiksi Ilkka kirjoittaa 30.10.1926, että ylimääräinen laivavuoro Kanadaan, Hellig Olav, lähtee Kööpenhaminasta 12. marraskuuta.

Tai että linja-auto Vaasasta Päntäneen kautta Tampereelle lähtee päivittäin kello 10:10.

Mutta tuon ajan matkustajan tiedon runsaudensarvi oli ehdottomasti Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti – Suomen kulkuneuvot -kirjanen.

Se toimi paremmin kuin internet, kunhan se oli mukana.

Turistissa julkaistiin Suomen kaikki juna-, linja-auto- ja laiva-aikataulut hintatietoineen sekä suomalaisten käyttämät tärkeimmät lentoaikataulut, kun lentoliikenne yleistyi. Lisäksi siinä oli luettelo Suomen majoitusliikkeistä.

Suomen matkailijayhdistys aloitti kirjan julkaisun vuonna 1891. Myöhemmin sitä julkaisivat Suomen matkailuliitto ja Edita, joka lakkautti julkaisun 2011.

Enimmillään kirjan painos oli 140 000 ja se ilmestyi neljä kertaa vuodessa.

Maailmanmatkaaja tarvitsi Turistin lisäksi ulkomaiset kulkuneuvojen aikataulukirjan, joista tunnetuimpia lienevät Thomas Cookin aikataulukirjat. Siis tarvitsi, jos halusi suunnitella liikkumistaan.

Thomas Cook ja poika julkaisivat ensimmäisen laiva-aikataulukirjansa 1873.

Ja jos turisti epäili omaa aikataulunlukutaitoaan, niin saattoi kysyä tietoja matkatoimistoista. Vuona 1909 perustettiin Suomen matkatoimisto, jonka Finnair myi jenkkiyhtiölle muutamia vuosia sitten.

. Rahastajat ja konnarit Lippuja laivoihin ja juniin ostettiin ennakkoon laivatoimistoista, rautatieasemilta tai matkatoimistoista. Linja-autoissa oli tavallisesti rahastaja, joka myi matkalippuja autoon nousseille.

Laivalipuille ei ollut vakiintunutta muotoa, jokaiselle oli omansa.

Rautateillä oli pitkään 1970-luvulle käytössä pieni pahvinen lippu, johon ostopäivä stanssattiin. Junassa konduktööri leimasi saksillaan lipun käytetyksi.

Linja-autojen rahastajat myivät linja-auton kertalippuja ja leimasivat sarjalipusta yhden matkan.

Rahastajat huolehtivat muutenkin matkustajien viihtyvyydestä.

Joskus 1960-luvulla pääsimme lauantaisin aikaisemmin koulusta ja kuljimme silloin postilinjalla kirkolta Menkijärvelle.

Yksi mieleeni jäänyt rahastaja tapasi nousta ripeästi autoon ja huudahti: ”Noniin, parijonoon ja lompsa käteen!”

Myöhemmin, taisi olla 1970-luvulla, huhuttiin kylällä, että jokin linja alkaisi kulkea ilman rahastajaa.

Muistan kylän miesten yhteistuumin ajatelleen, että ”kyllä tuosta ei tuu mitään!”

Mutta niin vain saneeraaja iski, laukku ja raharenki iskettiin kuljettajan käteen ja oveen laitettiin lappu, että ”Kuljettaja rahastaa”.

Ei näy enää rahastajia busseissa, junissa konnareita sentään vielä tapaa.

Entisajan matkustajat hahmottivat maailmaa nykyihmisiä paremmin ja tiesivät enemmän. Oli pakko, kun ei ollut hakukoneita, joiden avulla etsiä tietoa.

. Lisää tietoja entisten hyvien aikojen matkustamisesta löytyy vanhoista sanomalehdistä Kansallisarkiston mainioista digitaalisista palveluista: digi.kansalliskirjasto.fi. Ellette ole palvelussa vielä vierailleet, niin tehkää se ensi tilassa, etsikää vaikka ensimmäisen luokan aapisenne.

Wed, 7/6

Kirjaudu sisään

Wed, 7/6

”Noniin, parijonoon ja lompsa käteen!” – näin sitä ennen meilläkin matkustettiin

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin