Nuoriso lähti vintistä, tilalle tulivat Martat ja taiteilijat

Alajärven kaupungin nuorisotoiminta muutti pois vanhoista tiloistaan Sairaalatieltä. Vapautuvaan vinttiin oli tilausta yhteisöllisille tiloille.

– Taiteilijoilta itseltään tuli ehdotus, että pitäisi löytyä työskentelytiloja. Sopivasti vanha nuorisotila vapautui ja niitä tiloja pystyttiin heille vuokraamaan, kertoo yhteisökoordinaattori Tuomas Lahdenperä .

Lahdenperä kertoo, että kaupunginhallitus on aikoinaan tehnyt päätöksen, jonka mukaan yhdistysten käyttöön etsitään vastikkeettomia tiloja.

– Periaatteessa vintille mahtuu vielä joku yhdistys Nelimarttojen lisäksi tai lisää taiteilijoita, joita siellä nyt työskentelee neljä.

Vinttiin on tehty pintaremonttia. Tila ei kuitenkaan ole esteetön, sillä sieltä puuttuu hissi.

. On mukavaa kuulua johonkin joukkoon. Helena Keisala . Martat kiipesivät vinttiin Ensimmäisenä yhdistyksenä vinttiin kiipesivät Alajärven Nelimartat. Erityisesti heitä viehättää keittiö, jossa on enemmän tilaa, kuin entisessä paikassa vanhassa sairaalassa.

– Kunnollisten tilojen puuttuminen rajoitti meidän toimintaamme. Olemme todella kiitollisia, että saimme kaupungilta tämän Marttavintin, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Eija Kyrönlahti .

Valtakunnallinen Marttajärjestö täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Naisyhdistyksen tehtävänä on ollut alusta saakka kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen opettamalla kodeissa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Alajärven yhdistys on perustettu vuonna 2002. Alusta asti mukana ollut Tuula Kujanpää kertoo, että Martat tunnetaan edelleen neuvoistaan ja opeistaan, joihin voi luottaa.

– Toiminta on muuttunut siltä osin, että ennen ihmisiä oli enemmän mukana sekä jäseninä että tilaisuuksissa. Marttojen ohjeita ei kyseenalaisteta, vaan ne otetaan ihan todesta, perustajajäsen alleviivaa.

Martat kertovat, että kokoontumisiin voi tulla mukaan kuka tahansa. Vaikka naisyhdistys on tunnettu taidoistaan, ei jäsenten tarvitse olla valmiiksi osaajia.

– Lähdin sillä periaatteella mukaan, että opin täällä tavalliseen elämään liittyviä asioita. Meille voi tulla vaikka tutustumaan ilman, että pitää heti jäseneksi liittyä, kertoo Pirjo Kantokoski .

Samoilla linjoilla on Satu Lepistö-Korhonen . Hänen mielipuuhiaan ovat erilaiset kädentaidot, leipominen, ruoanlaitto ja puutarhan hoito.

Keskustelussa korostuu myös yhteisöllisyys.

– Tärkeintä täällä on se, että saan nauttia toisten seurasta. Olen tutustunut tosi mahtaviin ihmisiin ja teemme kaikkea kivaa yhdessä. En osaa virkata, enkä kutoa, mutta teen kaikenlaisia muita käsitöitä, Lepistö-Korhonen toteaa.

– Toiminta on tosi positiivista. On mukavaa kuulua johonkin joukkoon, jatkaa Helena Keisala .

. Nuoria toivotaan mukaan Jäseniä on kuutisenkymmentä ja ikähaarukka neljästä kympistä reiluun 80 vuoteen. Toiveissa on, että nuoret löytäisivät myös mukaan toimintaan. Isänpäivän aattona on tarkoituksena koristella yhdessä isille kakkuja. Silloin on hyvä mahdollisuus hieman nuorempienkin äitien tulla tutustumaan toimintaan.

– Olemme varautuneet siihen, että autamme lapsia kakkujen koristelussa ja äidit saavat vaikka vaan seurata sivusta. Päivä on tarkoitettu 8–12-vuotiaille lapsille. Kakkupohjat tehdään valmiiksi ja kakut koristellaan lasten kanssa.

Syksyn aikana on tiedossa ainakin kävelyretkiä, käsitöitä, jouluaskartelua ja kirjaesittelyitä. Ukrainalaisille on järjestetty yhdessä pankin kanssa opastusta rahan käytössä ja kauppa-asioinnissa.

Martat kertovat, että heille voi myös ehdottaa ideoita, joissa voidaan tulla apuun. He hoitavat esimerkiksi kahvituksia erilaisissa tilaisuuksissa.

. Luonnonvalo hellii taiteilijoita Taiteilijoille vintissä on yhteistä tilaa, mutta vuokrata voi myös oman rauhallisen sopen.

Elena Laukkola tunsi sydämessään vuonna 2019, että hänessä voisi olla ainesta taiteilijaksi. Hän ilmoittautui kansalaisopiston kurssille ja nyt hänen töitään on Lapuan taidelainaamossa sekä myytävänä että lainattavana.

Ennen vintille tuloaan hän maalasi kotona keittiössä.

– Ideat tulevat sydämestä ja luonnosta. Tämä tila on hyvä. Luonnonvaloa on paljon ja ikkunoista näkee luontoa, Laukkola ihastelee.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

. Venäläinen Anna Nemchinova opiskelee Alajärvellä puusepäksi. Hän maalaa vintillä tauluja, joita hän sitten myy kotimaassaan.

– Haluan myöhemmin yhdistää maalaustaiteen ja puusepäntaidot. Nyt teen enimmäkseen akryylitöitä ja myös patsaita synteettisestä kivestä, Nemchinova kertoo tulkin välityksellä.

Vinttiin hän on oikein tyytyväinen.

– Erityisesti luonnonvalo on täällä hyvä.

Kirjaudu sisään

Nuoriso lähti vintistä, tilalle tulivat Martat ja taiteilijat

Haluatko lukea artikkelin?