Nuorten mielenterveyden kehitystä on aitiopaikalta jo pitkään seurannut
alajärveläisjuurinen Riittakerttu Kaltiala.
Hän työskentelee nuorisopsykiatrian professorina Tampereen yliopistossa ja nuorisopsykiatrian ylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
– Nuorten mielenterveys on kriisissä, Kaltiala toteaa yksiselitteisesti.
Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusikäisten tärkein sairausryhmä.
Nuorten mielenterveydellisten palveluiden kysyntä on kasvanut koko ajan 1990-luvun puolivälistä saakka, eikä nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä näytä vähenevän.
– Valtaosa hoidon tarpeesta ja sen lisäyksestä koskee masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä, Kaltiala toteaa.
Hän on työryhmänsä kanssa tekemissään tutkimuksissa havainnut, että erikoissairaanhoidon potilaiksi tulevat nuoret kärsivät yhä useammin tunnesäätelyn vaikeuksista ja persoonallisuuden rakentumisen epävakaudesta.
Kaltiala pitääkin ydinongelmana identiteettihajaannusta.
– Nykykulttuuri syöttää nuorille ajatusta, että he voisivat olla mitä tahansa ja saavuttaa mitä tahansa. Se ei ole totta. Meillä kaikilla on rajamme, on vahvuuksia ja on rajoituksia.
Nuorille on Kaltialan mukaan myös sysätty liikaa vastuuta liian aikaisin.
–Olemme rakentaneet käsitystä, että nuoria pitää ensisijaisesti suojella vanhempien liialliselta sekaantumiselta lapsensa asioihin.
Kaltiala pitää uskomattomana korona-aikana alkanutta keskustelua siitä, että lapset ja nuoret ovat vaarassa, kun joutuvat olemaan kotona vanhempiensa kanssa.
Nykykulttuuri syöttää nuorille ajatusta, että he voisivat olla mitä tahansa ja saavuttaa mitä tahansa. Se ei ole totta.Riittakerttu Kaltiala
Tärkeintä välittävät vanhemmat
Ylilääkäri muistuttaa, että nuori tarvitsee ympärilleen pysyvyyttä ryhmän, tilan ja välittävien aikuisten muodossa.
Nyt nuorilta odotetaan sopeutumista olosuhteisiin, joita aikuiset eivät kestä.
– Työskentely avotiloissa koko ajan vaihtuvissa ryhmissä ja tiloissa ja itsenäisissä projekteissa, Kaltiala kertoo esimerkkeinä olosuhteista.
Tärkeintä nuoren mielenterveydelle ovat välittävät vanhemmat, joiden vastuulla on huolehtia siitä, että arki on tasapainoista.
Tärkeä osa tasapainoista arkea on nukkuminen. Sen väheneminen huolestuttaa ylilääkäriä.
– Ei ole mitenkään kummallista, jos keskittymiskyky on heikko ja mieliala ärtyisä, jos nuori ei nuku tarpeeksi. Kysymyksessä ei silloin ole esimerkiksi ADHD.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Keskustelu ylikuumentunutta
Eduskunnan hyväksymä laki sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta koskee vain täysi-ikäisiä.
Laki ei vaikuta Kaltialan työhön, johon kuuluu muun muassa alaikäisten korjaushoitojen tarpeen ja soveltuvuuden arvioiminen.
Keskustelua sukupuoli-identiteetistä Kaltiala pitää ylikuumentuneena.
– Nuoruusikään kuuluu identiteetin etsiminen. Nuorille on aina ollut tärkeää ilmaista sisäistä kokemustaan ulkoisella olemuksellaan. Yhteiskunnan ei tarvitse kiireen vilkkaa reagoida tähän.
Kaltialan mukaan on olemassa ihmisiä, jotka hyötyvät jo nuoruusiässä aloitetuista sukupuoliominaisuuksia muokkaavista hormonihoidoista.
Merkittävä osa hoitoja toivovista nuorista kärsii kuitenkin vakavista mielenterveyden häiriöistä ja kehityksellisistä vaikeuksista. Niitä ei voi korjata sukupuolta hoitamalla.
– Vakavat häiriöt tulee ensin hoitaa tasapainoon, muuten on olemassa riski, että sukupuoliominaisuuksia hoitamalla aiheutetaan pysyvää vahinkoa.
Kaltiala pitää hyvänä sitä, että oikeudellisen sukupuolimerkinnän muuttaminen omalla ilmoituksella koskee vain aikuisia.
– Vaikka nuoren ajankohtainen kokemus identiteetistään on hänelle aina tärkeä ja tosi, on paikallaan ottaa aikalisää ja antaa nuorille kasvurauhaa. Nuoren identiteettikokemus voi vielä elää.
Lääkärien lapsi halusi lääkäriksi
Riittakerttu Kaltiala on syntynyt Alajärvellä, josta viisihenkinen perhe muutti Ouluun vuonna 1967 ja sittemmin Tampereen seudulle.
Hänen vanhempansa Eero ja Kaarina Kaltiala (o.s. Rokala) olivat lääkäreitä.
– Vietimme lapsuudessa ja nuoruudessani paljon aikaa Alajärvellä isovanhempien luona. Serkukset niin äidin kuin isän puolelta olivat ihanaa seuraa. Eteläpohjalaisuus on minulle tärkeä pala identiteettiäni.
Lääketiede kiinnosti Riittakerttu Kaltialaa lapsesta asti ja yläkouluikäisenä hän päätti pyrkiä lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Yhdeksännellä luokalla hän oli Alajärvellä viettämässä hiihtolomaa, kun kaatui suksineen alamäessä. Peukalo vääntyi kaatumisessa pahasti.
Myöhemmin osoittautui, että siitä olivat nivelsiteet poikki. Edessä oli leikkaus.
– Ihailin kovasti peukaloni leikannutta ortopedia ja ajattelin erikoistua ortopediaan päästyäni lääkäriksi.
Toisin kuitenkin kävi: Kaltiala erikoistui psykiatriaan, nuorisopsykiatriaan ja oikeuspsykiatriaan.
Varsinaiseksi intohimokseen hän nimeää tieteellisen tutkimuksen.
– Ihaninta on analysoida aineistoja uuden tutkimuskysymyksen kanssa. Nähdä, mitä data vastaa ja miettiä, mitä se merkitsee.