Alajärvellä syntyneestä Pentti Ojajärvestä mestaripelimanni - Järviseutu-lehti onnittelee!

Kaustinen Folk Music Festival eli Kaustisen kansamusiikkijuhlat on myöntänyt mestaripelimannin arvonimen Pentti Ojajärvelle.

Mestaripelimanni arvonimi myönnetään henkilölle, joka perinteisellä taidollaan, runsaalla ohjelmistollaan tai muilla merkittävillä ansioillaan on edistänyt kansanmusiikkiharrastusta. Pentti Ojajärven soittimina ovat mandoliini ja kitara. Lisäksi hän esittää laulelmia ja tekee niitä myös itse. Hän on toiminut myös pelimanniryhmien ja -kurssien opettajana.

Musikaaliset juuret Alajärvellä

Pentti Ojajärvi on syntynyt Alajärven Ojajärvellä 1957. ”Ensimmäiset musiikkimuistot liittyvät huuliharppuun ja nokkahuiluun, joilla yritettiin tapailla radiosta kuultuja melodioita. Myös Hannulan Reinon harmonin soittaminen perheen kyläreissuilla on jäänyt mieleen” Pentti muistelee.

Varsinaisen innostuksen herätti kuitenkin veli-Martin ja Mikko-serkun kitarat, joihin oli ankarasti kielletty koskemasta. Se oli tietenkin varmin tapa herättää mielenkiintoa soittimiin. Ensimmäinen oma kitara oli venäläisvalmisteinen retkikitara, jota oli melko mahdotonta sekä saada vireeseen ja soittaa. Soittoinnostusta se ei kuitenkaan pystynyt tukahduttamaan.

1970-luvun alkupuolella Luoma-ahon kylälle perustettiin Ohramaan Ension ympärille yhtye, jonka kaikki soittimet ja vahvistimet hankittiin kerralla Seinäjoelta osamaksulla. Luoma-ahon leipomon pakettiautoon lastattiin rummut, kitara, basso ja vahvistimet. Nuorisoseurantalolla huomattiin, että mukaan oli tullut mandoliini, jota kukaan ei muistanut ostaneensa. Ajateltiin sen tulleen kaupanpäällisiksi. ”Koska kukaan ei osoittanut peliin suurta innostusta, se ajautui minulle”, Pentti toteaa.

Ensimmäinen esiintyminen tapahtuikin pian Poliisin Antin eli Antti A. Luoma-ahon johtaman Oman kylän pojat -pelimanniyhtyeen riveissä Luoma-ahon nuorisoseuran juhlissa. ”Esiintyminen jännitti niin paljon, että kertaakaan ei plektralla tohtinut kieliin koskettaa koko esiintymisen aikana. Silti kuulijoilta tuli runsaasti kehuja hyvästä soitosta”. Seuraavina vuosina Pentti soitti tanssimusiikkia eri yhtyeissä. Esiintymiset olivat lähiseudun ravintoloissa ja tanssipaikoilla.

Mandoliinin Suomen mestari

Kiinnostus kansanmusiikkiin kasvoi ja mandoliinista alkoi tulla tärkeä soitin. Alajärvellä järjestettiin vuonna 1984 Eteläpohjalaiset Spelit, joihin Pentti osallistui Alajärven pelimannien riveissä mandoliinilla. Spelien järjestämiin mandoliinin soiton SM-kisoihinkin oli Pentillä tarkoitus osallistua ja sitä varten oli tiiviisti harjoiteltu koko talvi. Kilpailuun osallistuminen kuitenkin jäi, kun Pentti kuuli myöhemmin hänelle hyvin tärkeän pelimannin, jämsänkoskelaisen Heikki Lahden taidokasta mandoliinin soittoa. Heikki Lahti voittikin kilpailun ja hänelle myönnettiin myöhemmin mestaripelimannin arvonimi. Pentti osallistui vasta vuonna 2008 kyseiseen kilpailuun, jolloin hän voitti.

Työ vei Pohjois-Karjalaan

Musiikin harrastus jatkui myös opiskeluaikana Helsingissä. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneena työ vei Pohjois-Karjalaan Kiteelle maatalousoppilaitokseen opettajaksi. Opettajana ja opetusalan suunnittelutöissä kului yli 25 vuotta, joista suurin osa ammattikorkeakouluissa.

Pohjois-Karjalan kansanmusiikkijuhlien Rääkkylän Kihauksen pelimannikursseilla Pentti kohtasi uudelleen kurssiin opettajan toimineen Heikki Lahden, jonka kanssa yhteistyö jatkui Heikin kuolemaan saakka vuoteen 2019.

Heikki Lahden merkitys mandoliinin soiton ja pelimannimusiinkin opettajana sekä ystävänä oli erittäin suuri. ”Oli etuoikeus ja kunnia päästä Heikin yhtyeeseen säestämään kontrabassolla ja kitaralla sekä seuraamaan mestarin mandoliinin soittoa lähietäisyydeltä”, Pentti kiittelee. Näitä esiintymisiä oli mm. Kaustisella joka kesä. ”Kaustisen kokokohtia olivat Heikki Lahden kokoamien kaustislaisten viulupelimannien kanssa soitetut puskasoitot”.

Heikki Lahden kursseilla syntyi Pessi ja Juntti duo, joka esittää omia ja lainattuja humoorillisia kupletteja.

Kansanmusiikin opintoja isälle ja pojille

2000-luvulla heräsi halu opiskella lisää kansanmusiikkia. Karelia-ammattikorkeakoulussa työn ohella suoritetun musiikkipedagogi (AMK) -tutkinnon opinnäytetyön nimenä oli ”Heikki Lahden pelimannimandolinismi”.

Musiikin harrastus on siirtynyt myös seuraavaan sukupolveen. Neljästä Sibelius-Akatemiasta valmistuneesta pojasta kolme poikaa on valmistunut kansanmusiikin linjalta. Perheessä musiikkia harrastavat ja tekevät myös tytär Elli ja lauluja tekevä puoliso Leila Luukkainen sekä hänen poikansa Oku Luukkainen, joka on tunnettu ysärimusiikin tekijä ja radiojuontaja. Vanhimman veljen poika on kansainvälisesti menestyneen rock-yhtyeen jäsen, keskimmäinen veli harrastajatrumpetisti ja hänen poikansa multi-instrumentisti, sanoittaja, säveltäjä, sovittaja ja laulaja ja tyttärensä sellotaiteilija omien päätoimiensa ohella.

Eläkepäiville selvät suunnitelmat

Eläkepäiville on jo tehty suunnitelmia, jotka liittyvät tietenkin musiikkiin. Tämän hetkinen työ Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kulttuuriasiantuntijana loppuu elokuussa ja alkaa ”kammarimuusikon” oma aika. ”Suunnitelmissa on omien kappaleiden säveltäminen ja sovittaminen sekä mandoliinin soiton jatkuva harjoittelua”.

MARTTI OJAJÄRVI