Tilaajalle

Järviseutu pisti suurimmat yritysverojen maksajat järjestykseen – Kohiwood oli ykkönen ja toimitusjohtajakin toteaa vuoden olleen ”ihan hyvä”

Kohiwoodin verotettava tulos oli viime vuonna 5,63 miljoonaa euroa. Siitä se maksoi yritysverona 1,13 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Anssi Hintsa ei halua tehdä asiasta mitenkään suurta numeroa. Hän toteaa vain, että yhtiöntulos on pitkäaikaisen työn tulosta.

Kohiwood on perustettu vuonna 1987.

– On ollut heikompia hetkiä ja parempia hetkiä. Olemme kuitenkin määrätietoisesti yrittäneet rakentaa yritystä ja rakennamme sitä edelleen, Hintsa muotoilee.

Kohiwood mainostaa tehneensä vuonna 2010 strategian muutoksen ja keskittyneen siitä lähtien ydinosaamiseensa.

Osaamisen ytimessä on puunjalostus ja yritys on erikoistunut massiivisen liimalevyn ja huonekalu- ja sahatavarakomponenttien tuotantoon.

Vuonna 2019 yrityksellä oli verotettavaa tuloa noin 2,33 miljoonaa, mistä se maksoi yhteisöveroa noin 470 000 euroa. Siihenkin nähden, yritys pystyi siis kasvamaan vuonna 2020.

Kasvusta huolimatta koronavuosi ei kohdellut Kohiwoodia silkkihansikkain – päinvastoin.

– Korona vaikutti toimintaamme heikentävästi, tulos olisi ollut huomattavasti parempi ilman koronaa. Se pudotti sekä liikevaihtoa että tilauskantaa huomattavasti alaspäin.

Kohiwoodin pääkonttori ja tuotantolaitokset sijaitsevat Soinissa.

Yrityksellä on lisäksi markkinointiin ja paikallisjakeluun keskittynyt tytäryhtiö LamBoard Europe Ltd Englannissa.

soiniverot

alajärviverot

Kakkosena Mäkelä Alu

Jos tarkastellaan koko Järviseudun seutukunnan yritysten verotettavia tuloja, kakkosena tässä vertailussa Kohiwoodin jälkeen olisi evijärveläinen Ateno Oy.

Se tekee esimerkiksi laserleikkausta, särmäystä ja koneistusta. Yhtiön verotettava tulo oli noin 3,8 miljoonaa euroa.

Päälevikkialueellamme kakkosena oli kuitenkin Mäkelä Alu Oy 3,4 miljoonan euron verotettavalla tulollaan.

Myös Mäkelä Alun verotettava tulo kasvoi verrattuna vuoteen 2019.

Silloin se maksoi noin 373 000 euron verot yli 1,8 miljoonan euron tuloksestaan.

– Vuosi oli taloudellisesti kohtuullinen. Alkuvuosi oli tietysti hiljainen ja jäi alle tavoitteen, loppuvuodesta saimme tulosta sitten kirittyä kiinni, kuvailee yhtiön hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä.

Mäkelä sanoo, että koronan vaikutukset näkyivät erityisen selvästi maaliskuusta kesään. Sen jälkeen koronan vaikutukset vähenivät.

Vimpelissä ykkönen oli PL-Filter. Sen verotettava tulo oli vuonna 2019 noin 290 000 euroa ja vuonna 2020 siis noin 511 000 euroa, joten myös PL-Filter kasvoi.

vimpeliverot

Hyvää ympärille monella tavalla

Koko maakunnassa eniten verotettavaa tuloa tahkosi Oma Säästöpankki Oyj, jonka verotettava tulo oli peräti 31,74 miljoonaa euroa.

Veroja yhtiö maksoi yhteensä yli 6,3 miljoonaa euroa.

Monena vuonna Etelä-Pohjanmaan ykkösenä on ollut Isojoen Konehalli. Nyt se oli listalla kakkonen. Sen verotettava tulo oli yli 19 miljoonaa euroa.

– Suomi ja yhteiskunta tarvitsevat menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä, ne säteilevät ympärilleen hyvää monella tavalla. Nämä verokertymät ovat yksi konkreettinen esimerkki siitä, totesi Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi Ilkka-Pohjalaisessa verotulojen julkitulopäivänä 10. marraskuuta.

Mäkelä sanoo ajattelevansa pitkälti samoin kuin Sydänlammi yritysten merkityksestä alueella.

– Koko Suomen tasolla vain vientiä harjoittavat yritykset kykenevät kasvattamaan kansantaloutta ja sitä kautta Suomen vaurautta ja potentiaalia hyvinvoinnin ylläpitämiseen, Petri Mäkelä miettii.

– Verotulojen lisäksi aktiiviset yritykset luovat ympärilleen muuta yhteiskuntaa aktivoivaa toimintaa sekä luovat parhaimmillaan yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä, joka ulottuu yrityksen rajojen ulkopuolelle.

Yhteiskuntaa aktivoivaksi toiminnaksi Mäkelä listaa esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin. Hän jatkaa, että iso osa Mäkelä Alun missiota on ollut paikallisen hyvinvoinnin luominen.

– Tätä olemme aina pyrkineet toteuttamaan aktiivisesti, ei pelkästään veroja maksamalla.

Yhteisövero

  • Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisön verotettava tulo on veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotus.
  • Yhteisöveronsaajia ovat valtio ja kunnat. Verovuonna 2021 valtion pysyvä jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 66,70 prosenttia ja kuntien 33,30 prosenttia.
  • Osana koronavirusepidemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin vuoden 2020 tapaan tilapäisesti 10 prosenttiyksiköllä. Lähde: Valtiovarainministeriö

JOHANNA KATAJA