Tilaajalle

Jorma Saarela laittoi tuhansia likoon hyväntekeväisyystyöhön: ”Jos tavallinen taksikuski pystyy omistaan antamaan, niin ehkä siinä on herätettä muillekin”

Ensi keväänä Alajärven yläkoulussa 26 nuorta saa tärkeän stipendin. Alajärven ambulanssiin tai Alajärven terveyskeskuksen päivystykseen päätyvät lapset saavat lohtunallen kainaloonsa. Keskussairaalaan lähtee torstaina iso pino pussilakanasettejä.

Alajärven yläkouluun perustetaan lahjoitusrahalla erityinen stipendirahasto. Stipendin saavat nuoret ovat olleet olleet edesauttamassa koulukiusaamisen ehkäisyssä.

20 euron stipendi jaetaan jokaisella luokalla yhdellä oppilaalle. Taksiyrittäjä Jorma Saarela lahjoitti koululle 1 000 euroa, joten summa tulee riittämään vielä keväälle 2023. Hetken mielijohteesta ei tässä ideassa ole kyse.

Saarela sanoo, että hän on aina halunnut olla pienemmän puolella. Toisaalta hän oli käynyt keskustelua puolisonsa Anu Kujalan ja heidän perhetuttunsa Anni-Maria Maunukselan kanssa.

Hoitoalalla työskentelevä kaksikko sai Saarelan paremmin tietoiseksi siitä, kuinka pitkät jäljet elämään kiusaaminen voi jättää.

Idea jalostui. Maunuksela on Alajärveltä kotoisin oleva sairaanhoitajaopiskelija ja lähihoitaja. Hän on tehnyt työuransa aikana töitä useissa eri nuorten psykiatrisissa yksiköissä.

– Olen nähnyt niin vahvasti sen, kuinka koulukiusaamisen uhreissa kiusaamisen vaikutukset tuovat oireita vielä paljon myöhemminkin.

Maunuksela jatkaa, että hyvin usein itsetunto on kiusaamisen jäljiltä nollissa. Hän on huomannut, kuinka kiusaaminen on siirtynyt paljolti kännyköihin.

– Moni havahtuu tähän, kun omat lapset tulevat kouluikään. Perustetaan Whatsapp-ryhmiä, mutta jätetään joku ulkopuolelle. On todella ikävää nimittelyä, ei sellaista voinut aiemmin kuvitellakaan.

Hän tietää, että monilla koulukiusaamiskokemus siirtyy myös työelämään.

– Sitten onkin monella tapaa pohja elämältä pois. Ei tunne turvallisuuden tunnetta enää oikein missään.

maunukselaAnni-Maria Maunuksela sanoo olleensa tässä lahjoitusprojektissa eräänlainen avustaja, sillä hän sopinut aikatauluja. Myös lahjoitusideassa hän on ollut osallisena. Sairaanhoitajaksi opiskelevalla lähihoitajalla on vahva näkemys työnsä kautta siitä, kuinka isot arvet koulukiusaaminen saattaa jättää. 

Väite: ”Se oli vain läppä”

Alajärven yläkoulun opinto-ohjaaja ja apulaislehtori Laura Torkko sanoo, että koulussa kiusaamista estetään monin tavoin.

Aiemmin aivan tällaista ”täsmästipendiä” ei ole kuitenkaan jaettu nuorille, jotka ovat toimillaan estäneet koulukiusaamista.

Torkko sanoo, että opettajat tulevat myöntämään stipendit siten, että niiden saajista keskustellaan laajalla joukolla.

– Tuntikäyttäytyminen voi olla jollain aivan toisenlaista vaikka matikantunnilla kuin jossain vapaammassa aineessa. Haluamme, että tässä tulee huomioksi laajemmin käytös koulussa, Torkko pohtii.

Alajärven yläkoulussa on toiminut pitkään koulurauhatiimi, joka selvittää mahdollisia kiusaamistapauksia. Viime vuosina on lisätty myös luokanvalvojien tunteja.

– Niissä liikutaan usein näiden teemojen ympärillä. Keskustellaan positiivisen pedagogiikan hengessä, kuinka toiset huomioidaan.

Torkko huomauttaa, että usein nuoret sanovat, että jokin teko ”oli vain läppä”.

– Jos se ei ole toisesta kivaa, se ei ole silloin vitsi.

Torkko toteaa nuoruuden tärkeimmän kehitystehtävän

Myös 7.-luokkalaisten ryhmäytymiskertoja on lisätty ja niitä jatketaan koko seiskaluokan läpi yhdessä seurakunnan ja nuorisotoimen kanssa.

Lisäksi on tukioppilastoimintaa ja he ovat silminä myös välitunneilla huomioimassa tilanteita, joita opettajat eivät välttämättä huomaa.

Alajärvelläkin on menossa Harrastamisen Suomen malli -hanke. Siihen aiotaan lisätä vielä ryhmiä sellaisille, jotka eivät ole lähteneet mihinkään ilmaiseen kerhotoimintaan.

– Jokaisella tulisi olla sellainen paikka, missä kiinnittyä ikätovereihinsa ja löytää kavereita ja ystäviä.

– Nuoruuden tärkein kehitystehtävä on olla vertaisten seurassa, tehdä irtiottoa vanhemmista ja aikuisista ja saada kavereita ja luottoystäviä.

Torkko tietää saman kuin minkä Maunukselakin tuo esille: koulukiusaamisen muodot ovat muuttuneet.

– Kommentoidaan toisen kuvia ikävästi, suljetaan pois ryhmistä. Ei oteta edes joukkoon. Kännykkä on varmasti se, missä suurin osa kiusaamista tapahtuu.

Lohtunallet lasten kainaloon 

nalletSairaanhoitajat Arja Aittoniemi, Jaana Hämeenniemi, Sari Ketola ja hoitotyön johtaja Birgitta Luoma-aho vastaanottivat nallelahjoituksen keskiviikkona. Luoma-aho huomauttaa, että lohtunallesta saattaa olla hoitotilanteessa suuri apu, kun lapsi jännittää toimenpiteitä. 

Saarela lahjoitti samalla kertaa myös Seinäjoen keskussairaalan lastenosastolle pussilakanasetit ja vielä Alajärven ambulanssiin ja terveyskeskuksen päivystykseen valtavan kasan nalleja.

Kumpikin satsi oli 1 000 euroa. Kyseessä on siis kaikkiaan 3 000 euron lahjoitus. Saarela toteaa, ettei hän ole mikään miljonääri, mutta auttamisesta tulee hänelle itselleenkin hyvä mieli.

– Jos saa liikkeelle jonkin hyvän asian, niin uskon, että myös saaja muistaa sen kauan ja se taas voi poikia jotain uutta hyvää. Jos tavallinen taksikuski pystyy omistaan antamaan, niin ehkä siinä on herätettä muillekin, hän lopettaa.

JOHANNA KATAJA