Tilaajalle

Ohikuljetut tarinat: Reipakan ryysyt ja Pyhävuoren tanssit

Onko kaikki jo sanottu Pyhävuoren luolasta eli Pyhävuoren pirunpesästä eli Pyhävuoren peikkoluolasta eli Jaakko Reipakan luolasaunasta? Ehkä. Keskitytään nyt siihen, mitä kohtalaisen varmasti tiedetään.

Luola, jossa Reipakan Jaakko saunoi, on syntynyt erilaisten kivilajien välisiin vaakatasoisiin rajapintoihin. Tämä kuuluisin, on yli 16 metriä pitkä.

Jaakko Reipakka eli 77-vuotiaaksi (3.10.1855–28.10.1932). Hän oli syntynyt Koskenvarren Reipakassa.

Ollessaan vaimonsa kanssa Amerikassa, otti vaimo avioeron. Jaakko palasi Suomeen. Hän työskenteli ja asui talvisin Isoniemen alueen taloissa. Kaikkein pisimpään Kalle Isoniemen talossa, mutta kesät hän asui Pyhävuorella.

Häntä yritettiin houkutella sieltä lämpimiin tiloihin, mutta Jaakko halusi pysyä vuorella. Hän kuoli 1932 kunnanhoidokkina ilmeisesti Kurejoen Heikinkankaalla sijainneessa kunnalliskodissa.

Reipakan Jaakosta tuli jonkinlainen käsite. Jorma Lamminen Lapualta kirjoitti Ilkka-Pohjalaiseen (11.4.2020) mielipiteen.

– Muistan nuoruudestani äidin kehotukset mennä siistiytymään, kun näytin aivan Reipakan Jaakolta. Sanonta ”näytät aivan Reipakan Jaakolta” oli varmaan tuttua koko Järviseudulla ja laajemminkin.

Reipakan tarina päätyi myös osaksi Synnyt-nimistä tanssiesitystä vuonna 1992. Sen ensi-iltaa vietettiin valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 10.7.1992. Esityksiä oli Pyhävuoren mystisessa tunnelmassa kaksi, jälkimmäinen alkoi vasta kello 23. Teoksen takana oli koreografi ja läänintaiteilija Liisa Palin, joka kuitenkin nimesi itse idean äidiksi Alajärven silloisen kulttuurisihteerin Liisa Heinilän.

Reipakan Jaakon muisto oli läsnä. Kolmiosaisessa teoksessa erottuivat vuoren muinaisten asukkaiden, lappalaisten, ilot ja tuskat ja Reipakan Jaakon yksinäisyys ja kaipuu.

Monissa rooleissa nähtiin ulkopaikkakuntalaisia osaajia, mutta Maan palvelijoina esiintyvät alajärveläiset Elina Moisio, Tiina Pennanen ja Karoliina Meritähti.

JOHANNA KATAJA

Lisää aiheesta